31.10.2017

Menestysreseptit-hanke päättyy: kiitosten aika

Menestysreseptit-hanke päättyy lokakuun lopussa. Kiitos hankkeen toteutukseen osallistuneille, kaikille yhteistyötahoille ja etenkin mukana olleille yrittäjille! On ollut ilo nähdä heittäytymistä ja valmiutta muuttaa ajatusten suuntaa. Myönteinen asenne uuden oppimiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen on antanut tilaa uudenlaiselle yhteistyölle ja edesauttanut uusien ideoiden konkretisoitumista. Hankkeesta saadut opit ja ideat elävät toivottavasti yrittäjien arjessa ja kehittyvät edelleen. 

Hankkeen blogin lukijoille kiitos mielenkiinnosta!
Blogi säilyy luettavana edelleen ja hanketoimijoiden yhteystiedot löytyvät blogista.

Hanketiimi kiittää!

Kuva:Pixabay

2.10.2017

Menestysreseptit palvelu- ja yhteistyömallina

Menestysreseptit maaseudun hyvinvointipalvelualan ammatinharjoittajille -hankkeen viimeisessä vaiheessa menestysreseptit kuvataan palvelu- ja yhteistyömallina. Menestysreseptit on kuvattu oheisessa esityksessä:

Hyvinvointialan menestysreseptit muodostetaan osaamisen ja liiketoiminnan kehittämisen sekä yhteistyön ja verkostoitumisen avulla. Mallissa on kuvattu ne toimenpiteet, joilla hankkeessa pyrittiin tuottamaan yrittäjille uutta osaamista, luomaan uusia yhteistyöverkostoja ja ideoimaan uusia palveluja.

Luodussa mallissa Menestysreseptit hyvinvointialan yrittäjälle löydetään
uutta osaamista hankkimalla itsensä ja liiketoiminnan kehittämiseen
verkostoitumalla ja etsimällä uusia yhteistyömahdollisuuksia
etsimällä opintomatkoilta uusia ideoita palvelujen kehittämiseen

Uusia oppeja osaamisen ja liiketoiminnan kehittämiseen

Hankkeen keskiössä oli yrittäjille tarjottu liiketoimintavalmennus ja muu osaamisen kehittämiseen tähtäävä koulutus. Liiketoimintavalmennusta tarjottiin seuraavista teemoista: myynti, markkinointi, palvelumuotoilu, asiakaspalvelu, laatu, verkosto-osaaminen sekä kasvu. Lisäksi tarjottiin valmennusta ja ohjausta liiketoimintasuunnitelman päivittämiseen. Näitä osa-alueita kehittämällä yrittäjä säilyttää kilpailukyvyn markkinoilla ja voi myös kasvattaa liiketoimintaansa.

Palvelun laadun kehittämiseksi tuotettiin malli ja ohjeistus asiakaspalvelukyselyn toteuttamiseksi. Osaamista kehitettiin perehtymällä sosiaalisen median hyötykäyttöön ja digitaalisiin välineisiin. Hanke tarjosi koulutusta verkkosivujen päivittämiseen ja hakukoneoptimointiin. Yrittäjän jaksaminen oli yhtenä teemana osaamisen ja itsensä kehittämisessä. Valmennukset ja koulutukset toteutettiin Suomen Yrittäjäopiston ja Ammattiopisto Tavastian yhteistyönä. Palvelun laatua mittaamalla, seuraamalla ja kehittämällä yrittäjä varmistaa menestymisen liiketoiminnassaan.

Opintomatkoilta ideoita palvelujen kehittämiseen

Mallissa uusia ideoita palvelujen kehittämiseen haettiin opintomatkoilta. Hankkeen opintomatkoilla tarjottiin uusia näkökulmia ja esimerkkejä palvelujen tuottamiseen ja verkostoitumiseen. Yhdellä opintomatkalla tutustuttiin yhteispalvelupistekonseptiin ja kuultiin yrittäjien kokemuksia yhteispalvelupisteessä toimimisesta. Opintomatkan järjesti Linnan Kehitys Oy.

Kaksi muuta opintomatkaa suunnitteli ja toteutti Suomen Yrittäjäopisto. Green Care -aiheisella opintomatkalla kuultiin kokemuksia pienyrittäjien verkostoitumisesta maaseudulla ja yritysryhmän perustamisesta sekä luontoavusteisten hyvinvointipalvelujen tuottamisesta. Opintomatka Tanskaan
tarjosi kasvun ja kansainvälistymisen näkökulmaa. Matkan teemoina oli yrittäjyys Tanskassa ja hyvinvointipalvelujen tuottaminen Tanskassa. Uusien ideoiden avulla yrittäjä voi kehittää omaa palvelutarjontaansa entistä houkuttelevammaksi.

Verkostoista voimaa

Verkostoituminen oli yksi hankkeen keskeisistä teemoista. Verkostoitumista tapahtui niin yrittäjien omalla alueella kuin muiden yrittäjien kesken. Myös muiden hankkeiden kanssa tehtiin yhteistyötä. Yrittäjät pohtivat toimimista yhdessä toisten yrittäjien kanssa tai kehittivät uudenlaisia yhteistyökuvioita. Hankkeessa perehdyttiin siihen, mitä etuja yritykselle sekä yrityksen asiakkaille koituisi palvelujen tuottamisesta yhteispalvelupisteessä. Aiheesta järjestettiin opintomatkan jälkeen tiimi-istunnot ja myöhemmin toimitilatyöpajoja. Mallissa laajempi yhteistyö muiden yrittäjien
kanssa, uudet yhteistyökumppanit tai verkostot auttavat yrittäjää menestymään paremmin.

Hanke toteutti Iittalassa ja Lammilla asukaskyselyt, joiden avulla selvitettiin asukkaiden näkemyksiä paikallisten hyvinvointi- ja terveyspalveluiden saatavuudesta ja käytöstä. Tarkoitus oli saada asiakaslähtöistä palautetta yksityisten hyvinvointipalvelujen kehittämiseksi.

Hanke synnytti yrittäjille uusia liikeideoita tai toimintatapoja. Uudet liikeideat tai toimintatavat liittyivät yhteistyöhön muiden yrittäjien kanssa, palvelutarjonnan muokkaamiseen, toimitilamuutoksiin tai liiketoiminnan laajentamiseen.

Mallin mukaisesti yrittäjällä on hyvät mahdollisuudet menestyä, kun hän kehittää osaamistaan monipuolisesti, etsii uusia ideoita palveluiden tuottamiseen, ja hyödyntää yhteistyökumppaneita ja verkostoja palvelujen kehittämiseen.



26.9.2017

Hankkeen tuloksia

Menestysreseptit koossa


Syksy on myös Menestysreseptit-hankkeessa sadonkorjuun aikaa. Hanke on loppusuoralla ja on aika koota tulokset. Hankkeen keskeisin tavoite oli maaseudulla toimivien hyvinvointipalvelualan ammatinharjoittajien toimintaedellytysten parantaminen. 

Kuva: Johanna Kokkomäki
Hankkeessa on etsitty uusia ideoita palvelujen kehittämiseen muun muassa opintomatkoilta, kehitetty liiketoimintaosaamista valmennuksissa ja työpajoissa, ja ideoitu uudenlaista yhteistyötä. Hankkeella pyrittiin luomaan käytännönläheisiä kehittämispolkuja maaseudulla toimivien hyvinvointipalvelualan ammatinharjoittajien toiminnan tueksi. Hankkeeseen osallistui säännöllisesti 17 hyvinvointialan yrittäjää.


Missä oltiin ja mihin päästiin?

Hankkeen alussa ja lopussa yrittäjille tehtiin itsearviointikysely, jossa yrittäjät arvioivat oman osaamisensa tasoa sekä sen kehittymistä hankkeen aikana. Kyselyn tuloksista ja yrittäjien antamasta palautteesta voidaan päätellä, että hanke kasvatti yrittäjien liiketoimintaosaamista etenkin myynnissä
ja markkinoinnissa, sosiaalisen median hyötykäytössä ja verkostoyhteistyössä. Noin puolet osallistujista koki osaamisen lisääntyneen sähköisen markkinoinnin kehittämisessä (esim. verkkosivujen uudistamisessa). Yli puolet osallistuneista yrittäjistä koki, että liiketoimintaosaaminen oli parantunut jonkin verran myös asiakaspalvelussa ja asiakaslähtöisten palveluiden tuottamisessa. 

Uusia ideoita palvelujen tuottamiseen      

Hankkeen tuloksena yrittäjille syntyi yhdeksän uutta liikeideaa, mikä on enemmän kuin tavoitteena olleet kuusi uutta liikeideaa. Toimitiloihin liittyviä liikeideoita olivat toimiminen jatkossa toisen yrittäjän tiloissa tai kokonaan uudet liiketilat. Palvelutarjontaan liittyvät uudet liikeideat olivat uuden palvelun lisääminen palvelutarjontaan, tuotteiden ottaminen laajemmin mukaan palvelutarjontaan ja verkkokaupan perustaminen. Yhteistyöhön liittyviä liikeideoita olivat yhteistyö yrittäjän kanssa osa-alueella, joka itseltä puuttuu, yhteistyö toisen yrittäjän kanssa, markkinointiyhteistyö toisen yrittäjän kanssa ja yhteistyön laajentaminen. Toiminnan laajentaminen oli yksi syntyneistä liikeideoista.  

Uusia yhteistyöavauksia

Lähes kaikki osallistujat kertoivat löytäneensä uusia yhteistyökumppaneita hankkeen aikana. Konkreettisia yhteistyöavauksia jo toteutettiinkin hankkeen aikana kuten yhteismarkkinointia ja yhteisen asiakasillan järjestäminen. Miltei kaikki kokevat myös saaneensa uusia ideoita liiketoiminnan kehittämiseen palvelumuotoilun avulla. Yli puolet osallistujista on muokannut palvelujaan entistä asiakaslähtöisemmiksi hankkeen vaikutuksesta.

Hankkeen aikana pohdittiin yhteispalvelupisteissä toimimisen etuja. Hankkeen päättyessä mukana olleista yrittäjistä yhdeksän on kiinnostunut tulevaisuudessa toimimaan yhteispalvelupisteessä. Yrittäjistä kaksi ryhtyi jo hankkeen aikana toimimaan toisen yrittäjän kanssa samoissa tiloissa, ja
kolme yrittäjää oli ryhtynyt joihinkin toimenpiteiseen toimiakseen jatkossa yhteispalvelupisteessä.

Osa hankkeen vaikutuksista näkynee yrittäjien toiminnassa sekä toimintaympäristössä pidemmällä aikavälillä esimerkiksi parantuneena liiketoimintaosaamisena sekä kykynä hyödyntää yhteistyöverkostoja ja luoda uusia kumppanuuksia. Hankkeessa mukana olleet yrittäjät jatkavat yhteydenpitoa ja yhteistyökuvioita hankkeen jälkeenkin.


Hankkeen tuloksista voi lukea myös loppuseminaarissa esitetyistä dioista.

19.9.2017

Loppuseminaarin satoa - yrittäjätarinoita ajatuksista toteutukseen

Seminaarissa omaa yrittäjyystarinaansa ja -arkeaan valottivat hyvinvointialan yrittäjät Juuso Aho Boxinbox-harjoituskeskuksesta Hämeenlinnasta sekä Annikki Aro AK Luontaisterapiaopistosta Kihniöstä.

Ideasta käytäntöön

Yksinyrittäjä Juuso Aho kertoi siitä, miten yritys on saanut muotonsa ideasta käytäntöön saakka.Liikeideasta liikkeelle lähteminen ja sen konkretisoiminen on vaatinut paljon ajatustyötä sekä käytännön toimenpiteitä. Matkalla on ollut myös haasteita, joihin on pitänyt löytää ratkaisu. 
Ammattisotilaana aiemmin uraa tehnyt Aho päätti erilaisen vaiheiden kautta ryhtyä yksinyrittäjäksi. Tähän ohjasi omien arvojen tarkastelu ja niiden pohjalta tehty pohdinta siitä, millaista työtä hän jatkossa halusi tehdä.

Haasteiden voittajana maaliin

Pohjana oli liikeidea harjoituskeskuksesta, josta harjoitustiloja voi vuokrata erilaisiin tarpeisiin urheiluhallien tapaan. Oma tausta ja kokemukset maailmalta ja kotimaasta antoivat idean uudenlaisen konseptin luomiseen. Kun uutta ideaa lähtee toteuttamaan alusta saakka, tulee matkalla vastaan monia asioita ja yllätyksiäkin, joita on ollut vaikea suunnitteluvaiheessa ottaa huomioon.
Yksinyrittäjänä myös haasteiden ratkaisuista ja päätöksistä vastaa itse, vaikka toki apuna voi käyttää omia verkostoja. Tie ei ole ollut helppo, mutta matkalla on tullut monenlaista oppia, josta varmasti on tulevaisuudessakin hyötyä.

Yrittäjyyspolulle kouluttautumisen kautta


Annikki Aro kertoi, miten hänet yrittäjän polulle saivat omakohtaiset kokemukset ja lähipiirissä olleet haasteet. Aro lähti kouluttautumisen kautta hakemaan niihin ratkaisua. Matka johti lopulta siihen, että hän ryhtyi sairaanhoitajasta yrittäjäksi luontaisterapian pariin ja aihepiirin vastaavaksi kouluttajaksi.

Oma visio kirkkaana


Annikki Aro muistutti, että yrittäjänä jokaisen on pidettävä mielessä oma visio ja tie, jota kulkee. Innoton yrittäminen ei johda mihinkään – omaan asiaan on uskottava ja sitä on tehtävä täydellä sydämellä. Siitä huolimatta yrittäjä tarvitsee usein sisua, jotta jaksaa eteenpäin ja voi johtaa omaa itseään. Asiakasta on palveltava hyvin ja laadukkaasti riippumatta siitä, millainen päivä itsellä sattuu olemaan. 

18.9.2017

Loppuseminaarin satoa - tavoitteita ja valinnanvapauden mahdollisuus

Loppuseminaarissa katsastettiin joukolla, mitä hankkeessa saatiin aikaan. Projektipäällikkö Johanna Kokkomäen esittelemien tulosten lisäksi seminaarissa pidettiin ajankohtaisia puheenvuoroja
hyvinvointialasta ja yrittäjyydestä. Tuloksista blogissa on luvassa tarkemmin tietoa viikolla 39.

Menestysreseptejä jaossa

Linnan Klinikka Oy:n toimitusjohtaja Tiina Halinen jakoi puheenvuorossaan yleisölle omia menestysreseptejään. 
- Unelmani on lapsesta saakka ollut ihmisten auttaminen ja hyvän tekeminen ja sen jakaminen tasapuolisesti kaikille. 

Lapsuuden toiveammatissaan – pankinjohtajana – hän unelmoi auttamisen onnistuvan. Vaikka

pankinjohtajaa hänestä ei tullut, ovat unelmat kantaneet. Nykyinen työhuone on vanha pankkisali, ja tehtävässään lääkärikeskuksen toimitusjohtajana hän mahdollistaa ihmisten hyvinvointia.

Ihmiset tekevät tuloksen

Johtajan tehtävässään Halinen näkee olennaisena auttaa toisia onnistumaan. Asiat eivät tapahdu ilman ihmisiä. Ihmisten johtaminen on siksi hänen näkemyksensä mukaan tärkeintä – oman itsensä johtaminen sekä muiden, joiden työllä tulos syntyy. 
- Johtajan on oltava läsnä silloin, kun häntä tarvitaan. 

Tavoitteet suunnitelmiksi ja konkretiaksi

Halinen muistuttaa suunnitelmallisuudesta unelmiin ja tavoitteisiin pyrkimisessä. Hän on vakuuttunut siitä, että usko ja tahto vievät ihmistä eteenpäin. Tavoitteiden konkretisoimisessa hän käyttää itse usein Mind Map -tekniikkaa. 
- Kun asiat saa paperille, voi paremmin hahmottaa, mitä tarvitaan ideasta käytäntöön pääsemiseksi.

Liiketoimintasuunnitelma on myös oivallinen apu. Suunnitelma toimii työvälineenä sen hahmottamiseen ja kuvaamiseen, miltä tulevaisuuden toiminta näyttää ja mistä kaikesta se koostuu. Liiketoimintasuunnitelman tekemisessä Halinen rohkaisee unohtamaan turhat kiemurat:
- Ajattele maalaisjärjellä. 
Liiketoimintasuunnitelman ei tarvitse olla mitään monimutkaista, vaan idean arvioimista ja kuvaamista.

Mahdollisuuksien lisäksi pitää pystyä arvioimaan tavoitteiden ja projektien riskit. Se auttaa näkemään, missä kohdin pitää onnistua ja millä keinoin onnistumiseen voi päästä. Halinen muistutti, ettei verkostojen voimaa tule aliarvioida. 
- Uusiin ihmisiin kannattaa aina tutustua ja olla mukana erilaisissa tilaisuuksissa. Kun ovi aukeaa, on tilaisuus hyödynnettävä. Yksin ei kukaan pärjää. 

Asiakas ensin - ihmiseltä ihmiselle

Vähintään yhtä tärkeässä roolissa on asiakaslupaus. On itse uskottava omaan lupaukseen ja pidettävä siitä kiinni. On oltava tietoinen siitä, miten asiakas kokee palvelun. Tällöin voi kehittää toimintaa ja tehdä asioita entistä paremmin. 

Halinen kehotti myös uskomaan sosiaalisen median voimaan ja tarinoihin. Ihmisiä kiinnostavat tavallisten ihmisen kuvat tavallisesta toiminnasta. Loppujen lopuksi myynnissä on kyse ihmisen välisestä toiminnasta. Sosiaalista mediaa voi hyödyntää pienikin toimija.

Valinnanvapaus on mahdollisuus

Hämeenlinna on mukana Sote-uudistuksen valinnanvapauskokeilussa, ja Halinen kertoi
palveluntuottajan kokemuksista siinä. Kokeilussa asiakkaat ovat tehneet aktiivisesti valinnan, ja yksityiselle palveluntarjoajalle vaihtaneita on ollut 12%. Kokeilulla haetaan muiden kokemusten lisäksi myös sitä, millä hinnalla palvelut on jatkossa järkevää toteuttaa. Halinen näkee valinnanvapauden mahdollisuutena. 
- Muutoksissa asiakas on kuningas. Ei tule aliarvioida asiakkaan valintaa ja vapautta.

Halisen mukaan muutoksessa on kyse ennen muuta organisaatioiden toimintatavoista. Asioita pitää pystyä ajattelemaan uudella tavalla ja tekemään niitä toisin. Johtamisen päämääränä on saada työntekijät onnistumaan, jolloin toiminnan laatu on kohdallaan. Kilpailu huolehtii siitä, että kustannukset pysyvät kurissa ja toimintaa on kehitettävä, jotta pärjää ja tuottaa laadukasta palvelua.

Kaikkeen toimintaan pätee toteamus: ”Ole sinnikäs, se kannattaa!”

15.9.2017

Tiedote 15.9.2017

Hyvinvointialan menestysreseptit syntyvät osaamista kehittämällä ja verkostoitumalla


Hyvinvointialan menestysreseptit -seminaarissa 14.9. Hämeenlinnassa julkistettiin Kanta-Hämeessä toteutetun hyvinvointialan hankkeen tulokset. Seminaarissa avattiin maaseutualueilla hyvinvointiyrittäjien tueksi luotuja hyviä malleja. Projektipäällikkö Johanna Kokkomäen mukaan menestysreseptit syntyvät osaamista ja liiketoimintaa kehittämällä sekä yhteistyön ja verkostoitumisen avulla.


Seminaarissa puheenvuoron piti Linnan Klinikka Oy:n toimitusjohtaja Tiina Halinen sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapauskokeilusta Hämeenlinnassa palveluntuottajan näkökulmasta sekä yrityksen tavoitteiden suunnitelmallisesta toteuttamisesta. Lisäksi kuultiin ajankohtaisia näkemyksiä yrittäjyyden toimintaympäristöstä ja hyvinvointiyrittäjien tarinoita.

Hankkeessa oli mukana 21 yrittäjää Kanta-Hämeestä, ja sen toimenpiteiden tuloksena yrityksiin syntyi uusia liikeideoita ja toimintatapoja. Uudet avaukset liittyivät muun muassa palvelutarjonnan muokkaamiseen, toimitilamuutoksiin tai liiketoiminnan laajentamiseen. Hanke selvitti myös Iittalan ja Lammin asukkaiden näkemyksiä paikallisten hyvinvointi- ja terveyspalveluiden saatavuudesta ja käytöstä.

Menestysreseptit maaseudun hyvinvointipalvelualan ammatinharjoittajille -hanketta toteuttivat yhteistyössä Suomen Yrittäjäopisto, Koulutuskuntayhtymä Tavastia ja Linnan Kehitys Oy. Hanketta rahoitti Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, EU:n rahoitusosuus hankkeesta on 80 %. Alueen kunnista olivat mukana Hämeenlinna, Forssa, Hausjärvi ja Loppi.

---
Lisää kuulumisia seminaarista ja hankkeen tuloksista vielä luvassa lähiviikkojen aikana.

30.8.2017

Loppuseminaaria kohti

Hyvinvointialan menestysreseptit kootaan loppuseminaarissa

Hankkeen loppuseminaarissa kerrotaan, millaisia menestysreseptejä hankkeen aikana luotiin.


Menestysreseptit-hanke on päättymässä lokakuussa, ja on aika kokoontua vielä kertaalleen kehittämisen ja verkostoitumisen merkeissä. Hankkeen loppuseminaari järjestetään aamupäiväseminaarina 14.9. Koulutuskuntayhtymä Tavastian tiloissa Hämeenlinnassa. 

Aamupäivän aikana kuullaan, millaisia menestysreseptejä hankkeen aikana luotiin yrittäjien liiketoiminnan kehittämisen, hyvinvoinnin ja verkostoitumisen tueksi. Seminaarin aluksi saadaan katsaus projektin tuloksiin: millaisia yhteistyökuvioita yrittäjien välille on syntynyt ja miten yrittäjien liiketoimintaosaaminen on eri osa-alueilla hankkeen aikana kehittynyt.

Loppuseminaarissa kuullaan lisäksi yrittäjien puheenvuoroja hyvinvointipalvelujen tuottamisesta ja ajankohtaisista aiheista. Linnan Klinikka Oy:n toimitusjohtaja Tiina Halinen kertoo kokemuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapauskokeilusta palveluntuottajan näkökulmasta. Linnan Klinikka on mukana valinnanvapauskokeilussa, ja jonkin verran on jo kokemuksia siitä jaettavaksi. 

Ajatuksia uuden liikeidean syntymisestä ja käytäntöön viemisestä kertoo yrittäjä Juuso Aho, joka pohjaa liikeideansa kokonaisvaltaiseen valmennukseen. Urheilijoiden oheisharjoitteluun syventynyt Juuso Aho avaa Hämeenlinnaan 1.9. uudenlaisen harjoittelukeskuksen, joka tarjoaa erilaisia harjoitustiloja urheilijoille, kuntoilijoille, valmentajille ja personal trainereille.

Luontaisterapia- ja hyvinvointialan yrittäjänä pitkään toiminut Annikki Aro puhuu seminaarissa terveenä pysymisen taidosta sekä hyvinvoinnista yrittäjän voimavarana. Annikki Aron yritys AK Luontaisterapiaopisto järjestää ammatillista terapeuttikoulutusta ja täydennyskoulutusta. Seminaarissa kuulemme muun muassa Aron 15-vaiheisesta ohjelmasta, jonka avulla pyritään elämisen laadun jatkuvaan parantamiseen.

6.6.2017

Malleja liiketoiminnan, hyvinvoinnin ja verkostoitumisen tueksi

Hankkeen toimenpiteiden tavoitteena on ollut edistää maaseudulla toimivien hyvinvointialan yrittäjien toimintaedellytyksiä. Siihen on pyritty luomalla menestysreseptejä yrittäjien liiketoiminnan,
hyvinvoinnin ja verkostoitumisen tueksi.

Viimeisiä valmennuksia hankkeessa pidetään vielä kesän alussa, mutta siinä sitten ovatkin käytännön toimenpiteet tämän hankkeen ajalta. Huipennuksena toukokuussa tehtiin opintomatka Tanskaan, josta inspiraatiota saatiin monella tapaa omaan toimintaan.

Hankkeen loppuseminaari järjestetään torstaina 14.9. klo 8.30-12.30 Ammattiopisto Tavastian tiloissa. Ilmoittautuminen seminaariin on jo alkanut. Ilmoittautumisia otetaan vastaan 4.9. saakka linkistä:  https://goo.gl/forms/ym7dmATVkjFI0LzV2 
Seminaari on hankkeessa mukana oleville maksuton, muille 25 €/hlö.

Loppuseminaarissa kerrotaan paitsi hankkeen aikana luoduista menestysresepteistä myös mielenkiintoisia ja ajankohtaisia näkemyksiä hyvinvointiyrittäjän toimintaympäristöstä sekä hyvinvointialan yrittäjien tarinoita.  Tervetuloa mukaan!

Tarkemmat tiedot seminaarista ja ohjelmasta löytyvät täältä:
https://resepti-hanke.blogspot.fi/p/aikataulut.html

Seminaarikutsu alla:


31.5.2017

Menestysreseptit-hankkeen Kööpenhaminan opintomatkan videoterveisiä

Menestysreseptit-hanke teki opintomatkan Kööpenhaminaan 18.-19.5.2017. Mukana oli 16 yrittäjää ja hankehenkilöstöä Suomen Yrittäjäopistolta. Matkan teemoina olivat pienyrittäjyys, yritysten kasvu ja kansainvälistyminen sekä erilaiset näkökulmat hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Kahden päivän aikana kerättiin uusia ideoita oman yritystoiminnan kehittämiseen ja palveluiden tuottamiseen. Videolla joitakin tunnelmia matkalta ja ajatuksia käynneistä.



Menestysreseptit-hankkeen opintomatka Kööpenhaminaan 18.-19.5.2017

24.5.2017

Kansainvälisiä ideoita palveluiden kehittämiseen

Videoterveiset opintomatkalta



Menestysreseptit-hankkeessa on tehty kaksi kotimaan opintomatkaa eri kohteisiin, mutta kevään koittaessa oli aika lähteä hakemaan uusia ideoita kansainvälisiltä areenoilta. Joukko hyvinvointialan yrittäjiä matkasi siis Kööpenhaminaan 18.-19.5. tutustumiskäynnille.

Kansainvälisiä vaikutteita yritystoiminnan kehittämiseksi 


Ideoita oman yritystoiminnan kehittämisen ja palveluiden tuottamiseen yrittäjät lähtivät hakemaan matkan teemojen mukaisesti. Keskiössä olivat pienyrittäjyys, yritysten kasvu ja kansainvälistyminen ja näkökulmat hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Mukana oli 16 hyvinvointialan yrittäjää Iittalasta, Lammilta, Lopelta ja Forssasta. 

Yrittäjyyden ja palvelujen kehittämisen teemaan liittyen vierailtiin ekokampaamo Organic Hair By Zenzissä, joka on voittanut lukuisia palkintoja liittyen ympäristöystävällisyyteen, puhtaisiin tuotteisiin ja luonnonmukaisuuteen. Yrittäjä ja kampaamon perustaja Anne-Sophie Skjødt Villumsen kertoi yritystarinansa yrittäjille. Perustamisvuoden 1999 jälkeen yritystoiminta on kasvanut seitsemän kampaamon ketjuksi. Ketjun tuotteita tuodaan myös Suomeen.

Tanskalaisten yrittäjyys ja onnellisuus

 

Finpron vieraina pohdittiin syitä tanskalaisten onnellisuuteen. Finpron Senior Advisor Pirjo Hamnström valotti laaja-alaisesti tanskalaista yritysmaailmaa sekä kulttuuria ja tanskalaista elämäntapaa. Koulutusasioita ja yhteiskunnan järjestelmien vertailusta Suomen ja Tanskan välillä syntyi runsasta keskustelua.
Kotiin viemisenä tuli tarmoa toteuttaa omaa toimintaa ja kehittää asiakaslähtöisesti palveluita. Loppilainen jalkaterapiayrittäjä Anne Pietiläinen kertoo saaneensa matkalta laaja-alaisesti tietoa ja uutta ajateltavaa.
- Työnkuvani on ollut alusta asti ihmisten liikkeellä pitäminen. On ollut hienoa nähdä ja kuulla, miten siihen Tanskassa panostetaan, kertoo Pietiläinen.

 Tanska on tunnettu pyöräilystään. Vierailukohteena oli Hämeenlinnan ystävyyskaupunkin Frederiksbergin terveyskeskus, jossa tutustuttiin pyöräilyn lisäksi eri tapoihin tanskalaisten liikuttamiseen kaiken ikää. Kaupunki haluaa olla entistä terveempi ja parantaa hyvinvointia erilaisilla ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä. Matkalaiset saivat myös kokeilla ikäihmisten kuntouttamisessa käytettäviä kuntopyöriä, joihin oli yhdistetty virtuaalilasit. Kokemukset olivat virtuaalisuudestaan huolimatta varsin todenmukaisia.



Katarina Haapanen ja Suvi Ilvesranta
Forssalaiset hoivayrittäjät Katarina Haapanen ja Suvi Ilvesranta kuuntelivat mielenkiinnolla esittelyä tanskalaisesta terveyden edistämisen mallista ja ennaltaehkäisevästä toiminnasta elämänkaaren eri vaiheissa.

- Ikäihmisten osalta ennaltaehkäisyyn pitäisi mielestäni panostaa enemmän Suomessakin. Kotikäyntien avulla saataisiin palvelujen piiriin nekin, joilla on kynnys hakea itse apua, miettii Ilvesranta. 

Matkaan mahtui myös ruokakulttuuriin tutustumista. Kuuluisassa Torvehallernen kauppahallissa saattoi smörrebrödien, vihannesten ja ekotuotteiden keskellä havainnoida samalla pienyrittämistä Tanskassa. Yhteisellä illallisella verkostoiduttiin, ideoitiin uusia kehittämiskohteita ja puitiin käynnin antia.

Menestysreseptit-hankkeen kaikkia tuloksia ja hyötyjä yrittäjille esitellään loppuseminaarissa 14.9.2017 Hämeenlinnassa. Luvassa on myös puheenvuoroja ajankohtaisesta terveydenhoidon valinnanvapaudesta, yritystarinoita ja hyvinvoinnista yrittäjän voimavarana. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita. Ohjelma julkaistaan vielä kevään aikana.

11.5.2017

Palautetta keräämällä kohti parempaa palvelua

Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksista aineksia palveluiden parantamiseen

Menestysreseptejä hiotaan palautteiden perusteella


Hyvinvointipalveluiden tuottamisessa yrittäjän ammattitaito on varmasti keskeisin tekijä positiivisen asiakaskokemuksen ja asiakastyytyväisyyden luojana. Kun mitataan asiakastyytyväisyyttä, on otettava huomioon myös kaikki se muu, mikä palvelutilanteessa on läsnä tai mikä vaikuttaa asiakkaalle syntyvään kokemukseen palvelutilanteesta. Asiakastyytyväisyyttä voidaan lähestyä monesta näkökulmasta. Asiakas peilaa saamaansa palvelua niihin odotuksiin ja aiempiin
kokemuksiin, joita hänellä on kyseisestä palvelusta. Palvelu tuotetaan juuri tietyssä hetkessä, joten olosuhteilla ja puitteillakin on merkitystä. Se, miten palvelu asiakkaalle tuotetaan, on keskeisessä roolissa. Asiakaskokemukseen vaikuttaa myös ympäristö, jossa palvelu tuotetaan. Siten liiketilan siisteydellä ja sijainnilla, melutasolla, tuoksuilla ja valaistuksella on merkitystä.

Menestysreseptit-hankkeessa yrittäjille tarjottiin mahdollisuus selvittää asiakkaiden tyytyväisyyttä
palvelutasoon ja löytää sitä kautta kehittämiskohteita. Hankkeessa laadittiin asiakaskyselylomake yhdessä yrittäjien kanssa. Kyselyä oli mahdollista jakaa paperilomakkeena palautuskuoren kera tai sähköisenä. Yhteensä 11 yritystä hyödynsi tätä mahdollisuutta ja palautelomakkeita kertyi parisataa. Asiakastyytyväisyyden selvittäminen oli konkreettista jatkumoa syksyn valmennuksille palvelumuotoilusta, jossa todettiin, että asiakkaiden tulee olla mukana palvelujen kehittämisessä. Palvelua on mahdollista kehittää, kun on tiedossa asiakkaiden tarpeet ja toiveet.

Asiakastyytyväisyyskyselyn avulla yrittäjät saivat tietoa siitä, miten asiakkaat haluavat varata ajan palveluun, mikä on tärkein syy valita juuri kyseinen palveluntarjoaja, vastasiko palvelu odotuksia ja millaisina toimitiloja pidettiin. Avoimina vastauksina oli mahdollista esittää parannusehdotuksia tai kertoa mikä kyseisestä palvelusta tekee erityisen hyvän. Näitä tekijöitä on hyvä jatkossa vahvistaa.

Kyselytulosten pohjalta yrittäjät saivat konkreettisia kehittämisideoita. Yhä useampi asiakas haluaa jatkossa varata ajan sähköisesti, tilojen tuoksuttomuutta arvostetaan, valaistukseen kannattaa kiinnittää huomiota eri palvelutilanteissa ja myös toimitilojen ulkoalueiden siisteydestä kannattaa huolehtia. Rohkaisevat ja hyvästä palvelusta kiittelevät palautteet ovat asiakastyytyväisyyskyselyiden helmiä. Kommentti ”Kerran kun menin asiakkaaksi, en vaihda muualle” kertoo jo kanta-asiakkuudesta, johon varmasti kannattaa pyrkiä.

9.5.2017

Pienyrittäjät verkostoituvat välimatkasta huolimatta

Verkostoista voimaa

Hyvinvointialan yrittäjien yhteinen asiakasilta Iittalassa


Aurinkoinen kevätilta Iittalan Lasimäellä ja punainen pirtti täynnä hyvinvoinnista ja kauneudenhoidosta kiinnostuneita asiakkaita. Menestysreseptit-hankkeessa mukana olevat yrittäjät Iittalasta ja Forssasta pohtivat jo vuoden 2016 lopulla valmennuspäivässä ”voitaisiinko me verkostoitua”. 

Asiakasiltaan oli Iittalaan saapunut runsaasti väkeä.
Yhteisiä kiinnostuksen kohteita ja ideoita on syntynyt hankkeen tapaamisten myötä lisää ja asiakasiltojen tärkeydestä on keskusteltu yhdessä valmennuskerroilla. Tuumailusta tekoihin: iittalalainen parturi-kampaaja Teija ja kosmetologi Eevakaisa päättivät järjestää yhteisissä tiloissaan asiakasillan ja kutsua mukaan ravintoneuvojana toimivan Tuulikin Forssasta ja Kalvolan apteekkarin Kirsin. Kuudenkymmenen kilometrin välimatka Forssan ja Iittalan välillä ei ollut este pienyrittäjien verkostoitumiselle, kun intoa ja tahtoa löytyi.

Vinkkejä sai kokonaisvaltaisesti: ulkonäköön ja terveelliseen ruokavalioon.
Hyvinvoinnin ja kauneuden illassa asiakkaat saivat vinkkejä terveelliseen ravintoon ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, kesäisen juhlameikin ja -kampauksen tekemiseen ja apteekin esittelypisteellä oli tarjolla neuvontaa ja tuotenäytteitä. Asiakkaita hemmoteltiin myös kahvitarjoilulla herkkuineen sekä hyvillä tuotetarjouksilla.

Asiakkaita oli tuvan täydeltä, ja innostuneet kommentit ja kysymykset pitivät yrittäjät kiireisinä. Kauppakin kävi, ja tunnelma oli mukavan leppoisa. Ilta oli onnistunut esimerkki siitä, miten yhdessä tehden saadaan asiakkaille uusia palveluita tarjolle ja voidaan palvella heitä vieläkin paremmin. Yrittäjällekin avautuu uusia mahdollisuuksia tuottaa palvelujaan muualla kuin omalla paikkakunnalla ja saada lisää asiakkaita verkostojen kautta. Hankkeen tavoite uusien verkostojen ja yhteistyön lisääntymisestä on alkanut toteutua.  





26.4.2017

Maaseudun yrittäjien tilannetta edistetään hankkeen avulla

Menestysreseptit-hankkeen toimenpiteitä on huomioitu tiedotusvälineissä kevään 2017 kuluessa. Juttuja on ollut sekä sähköisenä että paperisanomalehdissä ympäri valtakuntaa. On hienoa, että yrittäjien toiminta ja kehittäminen pääsevät esille ja niihin kiinnitetään huomiota. Tässä Menestysreseptit-hanke pyrkii olemaan apuna.

Uutisia on ollut hankkeeseen liittyen Hämeen Sanomissa 8.2.2017 otsikolla Uuteen kukoistukseen. Artikkelissa valotettiin hyvinvointi- ja kauneusalan tarjontaa Iittalassa sekä yrittäjäpulaa sekä tila-asioita Lammilla, Hauholla ja Rengossa. Hämeenlinnan pitäjien tila-asioista kirjoitettiin myös 20.2.2017  Lammilla.fi-sivustolla, 22.2.2017 Hämeen Yrittäjien verkkouutisissa  sekä Hämeenraitin Facebook-tiedotuksessa.

Lännen Median lehdissä ympäri Suomen kirjoitettiin siitä, miten yrittäjän on tärkeä olla verkossa ollakseen olemassa asiakkaiden silmissä. Artikkelissa kerrottiin myös maaseutualueilla toimivien yrittäjien verkostoitumisesta. Artikkeli ilmestyi myös sähköisenä Keskipohjanmaa-lehden verkkouutisissa nimellä "Jos ei ole netissä, ei ole olemassa", ja sen voi lukea täältä: http://www.keskipohjanmaa.fi/131602/jos-ei-ole-netissa-ei-ole-olemassa/s/dc8e5fc8


7.4.2017

Hyvinvointiyrittäjän liiketoimintamahdollisuudet lisääntyvät osaamista kehittämällä

Verkostot ja yhteistyö edistävät maaseutualueiden yrittäjien toimintaa


Green Care tuottaa hyvinvointia


Miten toimintaansa kehittämään pyrkivä pienyrittäjä voisi laajentaa palveluitaan ja lisätä liiketoimintamahdollisuuksiaan? Green Care eli luonto- ja eläinavusteisuus on yksi mahdollisuus. Tutkimusten mukaan luonto ja elävä ympäristö vaikuttavat merkittävästi ihmisen hyvinvointiin. Hyvinvointiyrittäjälle Green Care tarjoaa tilaisuuden hyödyntää luonnollisia keinoja asiakkaan palvelemisessa ja tuottaa hyvinvointia. 

Toimintatavan valinta riippuu siitä, millaisesta hyvinvointipalvelusta on kyse ja mitkä ovat asiakkaan tarpeet. Yhteistyöllä maaseudulla toimivien muiden yrittäjien kanssa voidaan rakentaa monipuolisia, asiakkaan lähtökohdat huomioivia palveluita. Näin voidaan verkostona palvella asiakasta paremmin kuin yksin.

Menestysreseptit-hankkeen yrittäjät kävivät maaliskuun 15. päivä tutustumassa Green Care -yrittäjyyden malleihin Itä-Uudellamaalla Luo hyvää -yritysryhmähankkeen yrittäjien luona. Maaseutualueilla toimivien yrittäjien liiketoiminta voi saada  uusia ideoita esimerkkien hakemisesta ja verkostoitumisesta myös oman alueen ulkopuolella.

Videolla voit tutustua opintomatkan antiin ja Green Care -toimintamallista tulleisiin ajatuksiin:



Osaamisen kehittäminen ja uudistuminen avainasemassa


Osaamistaan kehittämällä yrittäjä luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja pitää yritystoiminnan ajan tasalla. Uutta osaamista hankkimalla tai olemassa olevaa päivittämällä ja ylläpitämällä yritys pysyy elinvoimaisena. Uudenlaisilla tai uudella tavalla muotoilluilla palveluilla voi hankkia uusia asiakkaita, ja nykyiset asiakkaat saavat entistä parempaa palvelua.

Paitsi uudet keinot, myös verkostoituminen tuottaa uusia mahdollisuuksia ja yhteistyötä. Menestysreseptit-hankkeen aikana yrittäjät ovat tutustuneet toisiinsa ja löytäneet yhteistyömahdollisuuksia, esimerkiksi yhteisten tilaisuuksien järjestämisestä tai yhteisestä markkinoinnista.

Katso videolta, mitä diplomiravintoneuvoja Tuulikki Heikkilällä TH Ravinnosta heräsi opintomatkan jälkeen luontoavusteisuudesta. Videolla myös kosmetologi, maskeeraaja Eevakaisa Maarala Kauneus Ateljé Eevakaisasta ja kampaaja Teija Laine Parturi-Kampaamo Teija Eerolasta kertovat yhteistyöstään Tuulikki Heikkilän kanssa.


21.3.2017

Green care hyvinvointipalveluissa - Menestysreseptit-hankkeen opintomatkalla Loviisassa

Yhteistyö ja verkostot maaseudun yrittäjille elinehto


Menestysreseptit-hankkeen osallistujat kävivät tutustumassa 15.3.2017 Loviisan Kuggomissa luonto- ja eläinavusteisten hyvinvointiyrittäjien toimintaan. Opintomatkan tavoitteena oli hakea ideoita oman liiketoiminnan kehittämiseen ja verkostoitumisen mahdollisuuksiin.
Menestysreseptit-hankkeen osallistujia Loviisan opintomatkalla
Opintomatkalla tutustuttiin Green Care -yrittäjien toimintaan.

Vierailun kohteena oli alpakkatila Villitarha, jossa tavattiin ryhmä itäuusmaalaisia yrittäjiä. Villitarhan yrittäjän Katriina Mähösen tilalla ryhmä järjestää usein yhteisiä tapahtumia, ja tilalla olevia alpakoita hyödynnetään tarpeen mukaan eläinavusteisissa palveluissa.  Yrittäjiä yhdistääkin juuri Green Care -toiminta ja kesällä 2016 alkanut Luo hyvää -yritysryhmähanke. Yritysryhmähankkeen taustasta ja liikkeellelähdöstä sekä yleensä yritysryhmähankkeiden toimintaperiaatteista kertomassa oli ProAgrian Auli Teppinen.

Green Care on luontoon ja maaseutuympäristöön liittyvää ammatillista toimintaa, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Se hyödyntää erilaisia eläin- ja luontoavusteisuuden menetelmiä hyvinvointipalveluissa. Maaseutu, luonto ja eläimet olivat vierailullakin konkreettisesti läsnä - tavattavissa olivat alpakkatilan sympaattiset alpakat ja ympärillä rauhallinen maaseutumiljöö.
Villitarhan alpakat
Villitarhan alpakat

Alpakkatila Villitarhan yrittäjä Katriina Mähönen
Villitarhan yrittäjä Katriina Mähönen (oik.) on hankkinut
Luo hyvää -yritysryhmähankkeessa uutta osaamista.
Yhteistyöverkostonsa avulla voimansa yhdistäneet kuusi itäuusmaalaista yrittäjää pystyvät tarjoamaan laajemman kattauksen palveluita kuin yksittäinen yrittäjä. Tarjolla on esimerkiksi toimintaterapiapalveluita, toiminnallista kuntoutusta, psykoterapiaa, yksilöllistä harrastustoimintaa, ekokosmetologin palveluita ja kiertävän kotilääkärin palveluita. Palveluvalikoimaan kuuluvat myös maatilamatkailu, virkistys- ja tykypäivät ryhmille sekä kädentaitojen kurssit, joita voidaan järjestää niin ikään erilaisille erityisryhmille.

Yhteistyöstä yrittäjät kokevat saavansa merkittäviä hyötyjä. Yhteisen yritysryhmähankkeen ansiosta he ovat voineet osallistua koulutuksiin, joihin muuten ei välttämättä olisi mahdollisuutta. Verkostona toimiminen on vähentänyt investointitarpeita esimerkiksi eläinavusteisuuden toteuttamisessa.
- Ei tarvitse hankkia omia eläimiä ja investoida niihin, vaan voi hyödyntää yhteistyökumppaneiden maatiloja, kertoo toimintaterapiapalveluita tarjoava Eerika Korhonen Oivallusvaara Oy:stä. Malena
Blomqvistin pyörittämän Malenan Maatilan kanssa hän on tehnyt tiivistä yhteistyötä ja tämän terapiakäyttöön soveltuvat koirat voivatkin olla mukana terapiatyössä.
Malena Blomqvist ja Eerika Korhonen kertovat yhteistyöstään
Malena Blomqvist ja Eerika Korhonen

Asiakkaat voivat saada verkoston kautta räätälöityä palvelua moninaisiin tarpeisiin, mikä helpottaa asiakkaan elämää. Asiakkaan ei tarvitse kulkea luukulta toiselle hakemassa palveluita. Itse yrittäjille puolestaan toisten yrittäjien vertaistuki on osoittautunut yksinäiseen yrittäjän arjessa kultaakin kalliimmaksi.
- Yrittäjä on aika yksin, joten tässä on saanut kollegoita, joiden kanssa asioita voi käsitellä, kertoo Marijo Honkonen Luontoäidin Hyvinvointipalveluista. Samaa mieltä on muun muassa psykoterapiapalveluita tarjoava Päivi Purovesi. Toisten yrittäjien asiantuntemusta omaansa yhdistämällä yrittäjä voi tarjota asiakkaalle palvelua kokonaisvaltaisesti ja turvallisesti.
Päivi Purovesi ja Marijo Honkonen kiittelevät yhteistyötä ja vertaistukea.
Päivi Purovesi ja Marijo Honkonen kiittelevät yhteistyötä.



Vierailun jälkeen Menestysreseptit-hankkeen osallistujat pohtivat käynnillä virinneitä ideoita ja ajatuksia. Keskusteltiin maaseudulla toimivien yrittäjien verkostoitumisesta ja luontoavusteisuuden hyödyntämistä omassa toiminnassa. Yhteistyö nähtiin isona plussana.
- Yhteistyössä on voimaa. Lisää näkyvyyttä saa yhteisten tapahtumien avulla. Kontaktiverkosto ja asiakaskunta laajenevat pikkuhiljaa myös toisten yrittäjien kautta, totesivat vierailijat.

Vierailun tavoite saavutettiin – ideoita löytyi kotiin vietäväksi.
Opintomatka Loviisaan antoi ajatuksia kotiin vietäväksi
Yritysten yhteistyöstä kerättiin ideoita vierailulla.

1.3.2017

Hyvinvointiyrittäjien yhteistiloja pohdittiin Hauholla

Tähtäimessä paikkakunnan elävyys


Tilatyöpajassa esillä palvelutarjonnan monipuolisuus

Hauholla tähtäimessä paikkakunnan elävyys ja monipuolinen palvelutarjonta
Hauholla tähtäimessä on paikkakunnan elävyys.

Menestysreseptit-hankkeen tilatyöpaja kokosi Hauholle torstaina 23.2. kiinnostuneita keskustelemaan hyvinvointiyrittäjien palvelutarjonnasta ja pohtimaan yhteisten toimitilojen mahdollisuuksia. Mukana asiaa miettimässä oli paikallisia yrittäjiä, yrittäjäjärjestön edustaja sekä kiinteistön omistajana Oma Säästöpankin edustaja. Menestysreseptit-hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut kutsua yhteispalvelupisteen aloittamisesta tai palvelutarjonnan kehittämisestä kiinnostuneita saman pöydän ääreen. Tilatyöpajojen myötä aiemmin Rengossa, Lammilla ja nyt Hauholla siihen tarjoutui hyvä mahdollisuus.

Sopivien tilojen löytyminen haasteena

 

Vaikka pohdinnoissa eri puolilla on lähdetty samasta perusajatuksesta, muotoutuvat mahdollisuudet kunkin paikkakunnan omista tarpeista ja tilanteesta lähtien. Hauholla ei tällä hetkellä ole vapaita, hyvinvointipalvelujen tarjoamiseen yhteispalveluperiaatteella soveltuvia toimitiloja. Oma Säästöpankin kiinteistössä toimii yrittäjiä, ja vaikka tällä hetkellä laajentamismahdollisuutta ei ole, on se kuitenkin mielellään kuulolla asiasta ja yhteistyössä omalta osaltaan paikkakunnan elävyyden säilyttämisessä.

Tällä hetkellä Hauholla tyhjät tai tyhjenemässä olevat tilat vaatisivat mittavaa saneerausta, jotta niissä voisi toimia. Osa tiloista on myös epäkäytännöllisiä tai liian isoja palvelujen tarjoamiseen. Hauholla on myös kotoa käsin toimivia yrittäjiä, mutta kaikilla ei välttämättä ole suunnitelmissa siirtää palvelua muualle. Innostusta saattaisi olla enemmänkin, mikäli olisi olemassa valmiit tilat. Muutoin jonkun pitäisi uskaltaa ottaa riski ja saneerata tiloja käyttöön sopiviksi.

Palveluita ja toimintaa yrittäjät ovat järjestäneet myös oman vakituisen palvelupisteen lisäksi muualta vuokratuissa tiloissa. Riippuen siitä, millaisesta palvelusta on kyse, voivat tilat vaikkapa viikoittain tapahtuvaa toimintaa varten löytyä läheltäkin. Esimerkiksi Fysioterapia- ja liikuntakeskus Loikan Jenni Kyyrö on pitänyt liikuntaryhmiä yhtenäiskoulun tiloissa. Tähän tarkoitukseen ne soveltuvat mainiosti. Myös toukokuisia yrittäjämessuja on yhtenäiskoululla pidetty.

Yhteistyön näkymiä ja mahdollisuuksia

 

Hyvinvointiyrittäjiä toimii Hauhon Ilonassa yhteisissä tiloissa.
Hyvinvointiyrittäjiä toimii Hauhon Ilonassa yhteisissä tiloissa.
Kirkonkylällä Hauhon Ilonassa Oma Säästöpankin tiloissa toimii yhdessä kolme yrittäjää: Fysioterapia- ja liikuntakeskus Loikka ja Via Relaxa, ja kolmanneksi on tulossa jalkahoitoyrittäjä. Lisäksi hoitoja antamassa käy muualta kosmetologi ja satunnaisesti muita erikoispalveluita. Tilojen puolesta ei nykyisellään laajentamismahdollisuutta ole, mutta erikoisemmasta satunnaisesta palvelutarjonnasta ollaan kyllä kiinnostuneita.

Siwan kiinteistössä toimiva Parturi-Kampaamo Minni toivottaisi tervetulleeksi yhteistyön tilojen osalta ja olisi valmis toimimaan yhteisissä sopivissa tiloissa. Kaikki vaihtoehdot ovat kuitenkin harkinnassa, jos sopiva konsepti löytyy. Kuulolla ollut hämeenlinnalainen kiertävä jalkahoitaja kertoi puolestaan olevansa kiinnostunut tarjoamaan liikkuvia palveluita eri puolilla. Yhdessä toimiminen voisi vähentää tilakustannuksia, laajentaa verkostoja ja asiakaskuntaa, mikä hyödyttää kaikkia osapuolia.

Hyvinvointipalveluille on Hauholla kysyntää

 

Hyvinvointipalveluja Hauholla kuitenkin käytetään ahkerasti. Asiakaskunta painottuu iäkkäämpään väestöön, mutta myös nuoret käyttävät palveluita. Kesäaikana paikkakunnan väkimäärä kolminkertaistuu, mikä näkyy myös palvelujen käytön vilkastumisena entisestään, vaikka asiakkaita riittää ympäri vuodenkin.

Hauholla lähtökohtaisesti paikalliset asiakkaat käyttävät oman kylän palveluita, koska niitä on hyvin saatavilla. Autotta asiakkaan on myös hankala lähteä muualle palveltavaksi. Tarjonnan kehittäminen on kaikkien toimijoiden etu, sillä mitä enemmän kirkolle on asiaa, sitä enemmän ihmiset siellä käyvät ja käyttävät erilaisia palveluita.

Mahdollisuuksia panostaa palvelutarjonnan lisäämiseen voisi olla Hauhon Eteläisissä. Sinne muuttaa Hauhon kirkonkylää enemmän uusia asukkaita – pääasiassa työikäisiä ja nuorempaa väestöä. Haasteena tosin on se, että työikäinen väestö usein käyttää työpaikan lähellä olevia palveluita. Tämän vuoksi paikkakunnan palveluissa pitäisi olla ilta-aikoja, ja alussa olisi tehtävä kovasti töitä asiakkaiden houkuttelemiseksi niitä käyttämään.

Miten hyvinvointiyrittäjyyden edistäminen jatkuu Hauholla?

 

Hauhon tilatyöpajassa hyvinvointiyrittäjien tila-asiat olivat esillä
Hauhon tilatyöpajassa hyvinvointiyrittäjien tila-asiat puhuttivat.
Tilatyöpajassa mietittiin, voisiko ajatusta yhteisistä tiloista laajentaa myös muille kuin hyvinvointipalveluihin. Yhteisissä tiloissa voi soveltuvin osin toimia toisiaan tukevia palveluntarjoajia. Joka tapauksessa huomioon on otettava tarjottavien palvelujen luonne ja niiden tiloille asettamat vaatimukset, esimerkiksi vesipisteet ja äänimaailma.

Todettiin, että Hauhon yrittäjät ottavat asian esille hallituksen kokouksessa. Joka tapauksessa katsotaan, mitä asialle voidaan tehdä ja millä sitä voitaisiin käytännössä edistää. Tilakysymys on suurin haaste, johon kaikilla on tahto tarttua. Paikkakunnan elävyys, tarjonnan kehittäminen ja säilyttäminen monipuolisena on kaikkien tähtäimessä.

Lisätietoja: Timo Kärkkäinen, 050 336 7872, timo.karkkainen(at)linnan.fi, Ulla Haukijärvi, 050 342 9295, ulla.haukijarvi(at)syo.fi

22.2.2017

Hyvinvointiyrittäjien toimitila-asiat pinnalla

Lammi: Yhteisiä työtiloja hyvinvointialan yrittäjille

Lammi, Renko ja Hauho: Tyhjille liiketiloille käyttäjiä yhteenliittymillä


Rengossa 14.2.2017 ja Lammilla 15.2.2017 pidettyjen toimitilatyöpajojen pohdinnoista ja jatkosuunnitelmista kerrotaan tiedotusvälineissä:


Hauholla työpaja järjestetään torstaina 23.2.2017 klo 18.00 Oma Säästöpankin kerhotilassa osoitteessa Hauhontie 17. Lisätietoja ja ilmoittautumistiedot aiemmin julkaistusta  blogitekstistä Hyvinvointialan yrittäjät yhteisissä tiloissa - työpajoja yrittäjille ja kiinteistön omistajille.

Menestysreseptit-hankkeen-tilatyöpaja-pohti-hyvinvointiyrittäjien-yhteisiä-tiloja
Menestysreseptit-hankkeen työpajassa Lammilla
pohdittiin hyvinvointiyrittäjien yhteisiä toimitiloja
.

21.2.2017

Onko pitäjissä kasvun mahdollisuuksia hyvinvointi- ja terveyspalveluyrityksille?


Voimavaroja yhdistämällä parempiin tuloksiin

Asukaskysely hyvinvoinnin ja terveyspalvelujen kehittämistarpeista pitäjissä ja kylillä

 

Kalvolan asukkailta kysyttiin paikallisten terveys- ja hyvinvointipalvelujen käytöstä ja saatavuudesta. Kyselyllä haettiin eväitä paikallisten terveys- ja hyvinvointiyritysten toiminnan vahvistamiseen.  Kalvolan vastaukset edustivat kotitalouksiensa kautta 10% Kalvolan asukkaista (3500) ja vastaukset tukevat myös muualta maakunnasta saatua viestiä. Millaisia kasvun mahdollisuuksia asukaskysely viestii nykyisille ja tuleville terveys- ja hyvinvointiyrityksille pitäjissä?

Käytetyin yksityisistä terveyspalveluista on apteekki (90% käyttää). Apteekissa asioidaan myös muita terveyspalveluja useammin (61% kuukausittain tai viikoittain). Apteekit ovat ikään kuin terveyspalvelujen alkoja, joiden tuntumaan ja kumppaniksi kannattaa hakeutua ja apteekit voisivat ehkä myös toimia viestinviejänä muistakin paikallisista terveydenedistämisen palveluista?
Kalvolan asukkaiden kuukausittain käyttämiä palveluita.
(Kuvasta linkki kyselyn yhteenvetoon.)

Kunnallisia terveyspalveluja käytetään tietysti myös kattavasti (80% vastaajista), mutta asukkaat toivoisivat peruspalveluiden – ja aikojen lisäksi myös iltavastaanottoja ja erikoislääkärien vastaanottoja sekä lisää aikoja hammashoitoon. Kolmannes vastaajista käyttäisi silmälääkäriä/optikkoa ja lisäksi 20% muita erikoislääkäreitä, jos niitä olisi paikallisesti saatavissa.

Lammilla ja Tuuloksessa on käynnistymässä Hämeenlinnan kaupungin valinnanvapauskokeilu, jossa asukkaat voivat valita yleislääkäri- ja hoitajapalvelunsa kunnalliselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta. Mukaan voi ilmoittautua koko kaksivuotisen kokeilun ajan.

Erikoispalvelujen kannattavuuden kannalta yhtälö on haastava asukaspohjan pienuudesta johtuen. Uusia kustannustehokkaita toimintamalleja tarvitaan maaseutualueilla; voisiko yksi ratkaisu löytyä pyörillä liikkuvista palveluista?

Paikallisia hyvinvointipalveluja käytetään yleisesti ottaen terveyspalveluja vähemmän. Yleisimmin käytetään parturi-kampaajaa (75%) ja toiseksi eniten kosmetologia (33 %). Vähiten (20%) käytetään kodin avustavia palveluja, joita käyttävät iäkkäimmät asukkaat 81+. Kohtuuhintaiset siivouspalvelut myös kiinnostavat lapsiperheitä. Kampaamoiden ollessa paikallisista hyvinvointipalveluista käytetyimpiä, kannattaisi heille viedä tietoa myös muista paikallisista hyvinvointipalveluista.

Fysioterapeutti
Kyselyllä haettiin
eväitä paikallisten
terveys- ja hyvinvointiyritysten
toiminnan vahvistamiseen
Orastavaa potentiaalia on kyselyn mukaan ennaltaehkäisevissä ravinto-ja liikuntapalveluissa, kunhan sopivat keinot asukkaiden kiinnostuksen herättämiseksi ja palveluiden piiriin ohjaamiseksi löydetään. Iittalassa hyvinvointikeskus tarjoaa myös hyvän alustan tähän.

Mieluisin asiointiaika paikallisissa hyvinvointi- ja terveyspalveluissa on kyselyn mukaan arkisin klo 9-17, mutta kolmannes toivoo myös ilta-aikoja. Lisäksi 40% asioisi mielellään lauantaisin ja kolmannes sunnuntaisin. Yrittäjän perhe- ja elämäntilanteen salliessa ilta-aukioloajat voisivat olla kannattava valinta. Rengossa, Lammilla ja Hauholla on myös haettu kiinnostuneita yrittäjiä sijoittumaan saman katon alle markkinoinnin edistämiseksi, palveluvalikoiman laajentamiseksi ja mm. osa-aikaisten palvelujen mahdollistamiseksi. Yhteistyötä ja yhteismarkkinointia paikallisten erikoistuneiden ammattilaisten kannattaa lisätä.

Tarkemmat yhteenvedot kyselystä löytyvät osoitteesta www.linnan.fi/hyvinvointi. Kysely toteutettiin osana Menestysreseptit maaseudun hyvinvointipalvelualan ammatinharjoittajille –hanketta.


Suorat linkit edellä mainitun sivun asukaskyselyn materiaaleihin:
 Kirjoittaja: Linnan Kehitys 16 02 2017, Pia Niemikotka