Hankkeen tuloksia

Menestysreseptit koossa

Syksy on myös Menestysreseptit-hankkeessa sadonkorjuun aikaa. Hanke on loppusuoralla ja on aika koota tulokset. Hankkeen keskeisin tavoite oli maaseudulla toimivien hyvinvointipalvelualan ammatinharjoittajien toimintaedellytysten parantaminen. 

Kuva: Johanna Kokkomäki

Hankkeessa on etsitty uusia ideoita palvelujen kehittämiseen muun muassa opintomatkoilta, kehitetty liiketoimintaosaamista valmennuksissa ja työpajoissa, ja ideoitu uudenlaista yhteistyötä. Hankkeella pyrittiin luomaan käytännönläheisiä kehittämispolkuja maaseudulla toimivien hyvinvointipalvelualan ammatinharjoittajien toiminnan tueksi. Hankkeeseen osallistui säännöllisesti 17 hyvinvointialan yrittäjää.

Missä oltiin ja mihin päästiin?

Hankkeen alussa ja lopussa yrittäjille tehtiin itsearviointikysely, jossa yrittäjät arvioivat oman osaamisensa tasoa sekä sen kehittymistä hankkeen aikana. Kyselyn tuloksista ja yrittäjien antamasta palautteesta voidaan päätellä, että hanke kasvatti yrittäjien liiketoimintaosaamista etenkin myynnissä

ja markkinoinnissa, sosiaalisen median hyötykäytössä ja verkostoyhteistyössä. Noin puolet osallistujista koki osaamisen lisääntyneen sähköisen markkinoinnin kehittämisessä (esim. verkkosivujen uudistamisessa). Yli puolet osallistuneista yrittäjistä koki, että liiketoimintaosaaminen oli parantunut jonkin verran myös asiakaspalvelussa ja asiakaslähtöisten palveluiden tuottamisessa. 

Uusia ideoita palvelujen tuottamiseen      

Hankkeen tuloksena yrittäjille syntyi yhdeksän uutta liikeideaa, mikä on enemmän kuin tavoitteena olleet kuusi uutta liikeideaa. Toimitiloihin liittyviä liikeideoita olivat toimiminen jatkossa toisen yrittäjän tiloissa tai kokonaan uudet liiketilat. Palvelutarjontaan liittyvät uudet liikeideat olivat uuden palvelun lisääminen palvelutarjontaan, tuotteiden ottaminen laajemmin mukaan palvelutarjontaan ja verkkokaupan perustaminen. Yhteistyöhön liittyviä liikeideoita olivat yhteistyö yrittäjän kanssa osa-alueella, joka itseltä puuttuu, yhteistyö toisen yrittäjän kanssa, markkinointiyhteistyö toisen yrittäjän kanssa ja yhteistyön laajentaminen. Toiminnan laajentaminen oli yksi syntyneistä liikeideoista.  

Uusia yhteistyöavauksia

Lähes kaikki osallistujat kertoivat löytäneensä uusia yhteistyökumppaneita hankkeen aikana. Konkreettisia yhteistyöavauksia jo toteutettiinkin hankkeen aikana kuten yhteismarkkinointia ja yhteisen asiakasillan järjestäminen. Miltei kaikki kokevat myös saaneensa uusia ideoita liiketoiminnan kehittämiseen palvelumuotoilun avulla. Yli puolet osallistujista on muokannut palvelujaan entistä asiakaslähtöisemmiksi hankkeen vaikutuksesta.

Hankkeen aikana pohdittiin yhteispalvelupisteissä toimimisen etuja. Hankkeen päättyessä mukana olleista yrittäjistä yhdeksän on kiinnostunut tulevaisuudessa toimimaan yhteispalvelupisteessä. Yrittäjistä kaksi ryhtyi jo hankkeen aikana toimimaan toisen yrittäjän kanssa samoissa tiloissa, ja

kolme yrittäjää oli ryhtynyt joihinkin toimenpiteiseen toimiakseen jatkossa yhteispalvelupisteessä.

Osa hankkeen vaikutuksista näkynee yrittäjien toiminnassa sekä toimintaympäristössä pidemmällä aikavälillä esimerkiksi parantuneena liiketoimintaosaamisena sekä kykynä hyödyntää yhteistyöverkostoja ja luoda uusia kumppanuuksia. Hankkeessa mukana olleet yrittäjät jatkavat yhteydenpitoa ja yhteistyökuvioita hankkeen jälkeenkin.

Hankkeen tuloksista voi lukea myös loppuseminaarissa esitetyistä dioista.

Loppuseminaarin satoa - yrittäjätarinoita ajatuksista toteutukseen

Seminaarissa omaa yrittäjyystarinaansa ja -arkeaan valottivat hyvinvointialan yrittäjät Juuso Aho Boxinbox-harjoituskeskuksesta Hämeenlinnasta sekä Annikki Aro AK Luontaisterapiaopistosta Kihniöstä.

Ideasta käytäntöön

Yksinyrittäjä Juuso Aho kertoi siitä, miten yritys on saanut muotonsa ideasta käytäntöön saakka.Liikeideasta liikkeelle lähteminen ja sen konkretisoiminen on vaatinut paljon ajatustyötä sekä käytännön toimenpiteitä. Matkalla on ollut myös haasteita, joihin on pitänyt löytää ratkaisu. 

Ammattisotilaana aiemmin uraa tehnyt Aho päätti erilaisen vaiheiden kautta ryhtyä yksinyrittäjäksi. Tähän ohjasi omien arvojen tarkastelu ja niiden pohjalta tehty pohdinta siitä, millaista työtä hän jatkossa halusi tehdä.

Haasteiden voittajana maaliin

Pohjana oli liikeidea harjoituskeskuksesta, josta harjoitustiloja voi vuokrata erilaisiin tarpeisiin urheiluhallien tapaan. Oma tausta ja kokemukset maailmalta ja kotimaasta antoivat idean uudenlaisen konseptin luomiseen. Kun uutta ideaa lähtee toteuttamaan alusta saakka, tulee matkalla vastaan monia asioita ja yllätyksiäkin, joita on ollut vaikea suunnitteluvaiheessa ottaa huomioon.

Yksinyrittäjänä myös haasteiden ratkaisuista ja päätöksistä vastaa itse, vaikka toki apuna voi käyttää omia verkostoja. Tie ei ole ollut helppo, mutta matkalla on tullut monenlaista oppia, josta varmasti on tulevaisuudessakin hyötyä.

Yrittäjyyspolulle kouluttautumisen kautta

Annikki Aro kertoi, miten hänet yrittäjän polulle saivat omakohtaiset kokemukset ja lähipiirissä olleet haasteet. Aro lähti kouluttautumisen kautta hakemaan niihin ratkaisua. Matka johti lopulta siihen, että hän ryhtyi sairaanhoitajasta yrittäjäksi luontaisterapian pariin ja aihepiirin vastaavaksi kouluttajaksi.

Oma visio kirkkaana

Annikki Aro muistutti, että yrittäjänä jokaisen on pidettävä mielessä oma visio ja tie, jota kulkee. Innoton yrittäminen ei johda mihinkään – omaan asiaan on uskottava ja sitä on tehtävä täydellä sydämellä. Siitä huolimatta yrittäjä tarvitsee usein sisua, jotta jaksaa eteenpäin ja voi johtaa omaa itseään. Asiakasta on palveltava hyvin ja laadukkaasti riippumatta siitä, millainen päivä itsellä sattuu olemaan. 

Loppuseminaarin satoa - tavoitteita ja valinnanvapauden mahdollisuus

Loppuseminaarissa katsastettiin joukolla, mitä hankkeessa saatiin aikaan. Projektipäällikkö Johanna Kokkomäen esittelemien tulosten lisäksi seminaarissa pidettiin ajankohtaisia puheenvuoroja

hyvinvointialasta ja yrittäjyydestä. Tuloksista blogissa on luvassa tarkemmin tietoa viikolla 39.

Menestysreseptejä jaossa

Linnan Klinikka Oy:n toimitusjohtaja Tiina Halinen jakoi puheenvuorossaan yleisölle omia menestysreseptejään. 

- Unelmani on lapsesta saakka ollut ihmisten auttaminen ja hyvän tekeminen ja sen jakaminen tasapuolisesti kaikille. 

Lapsuuden toiveammatissaan – pankinjohtajana – hän unelmoi auttamisen onnistuvan. Vaikka

pankinjohtajaa hänestä ei tullut, ovat unelmat kantaneet. Nykyinen työhuone on vanha pankkisali, ja tehtävässään lääkärikeskuksen toimitusjohtajana hän mahdollistaa ihmisten hyvinvointia.

Ihmiset tekevät tuloksen

Johtajan tehtävässään Halinen näkee olennaisena auttaa toisia onnistumaan. Asiat eivät tapahdu ilman ihmisiä. Ihmisten johtaminen on siksi hänen näkemyksensä mukaan tärkeintä – oman itsensä johtaminen sekä muiden, joiden työllä tulos syntyy. 

- Johtajan on oltava läsnä silloin, kun häntä tarvitaan. 

Tavoitteet suunnitelmiksi ja konkretiaksi

Halinen muistuttaa suunnitelmallisuudesta unelmiin ja tavoitteisiin pyrkimisessä. Hän on vakuuttunut siitä, että usko ja tahto vievät ihmistä eteenpäin. Tavoitteiden konkretisoimisessa hän käyttää itse usein Mind Map -tekniikkaa. 

- Kun asiat saa paperille, voi paremmin hahmottaa, mitä tarvitaan ideasta käytäntöön pääsemiseksi.

Liiketoimintasuunnitelma on myös oivallinen apu. Suunnitelma toimii työvälineenä sen hahmottamiseen ja kuvaamiseen, miltä tulevaisuuden toiminta näyttää ja mistä kaikesta se koostuu. Liiketoimintasuunnitelman tekemisessä Halinen rohkaisee unohtamaan turhat kiemurat:

- Ajattele maalaisjärjellä. 

Liiketoimintasuunnitelman ei tarvitse olla mitään monimutkaista, vaan idean arvioimista ja kuvaamista.

Mahdollisuuksien lisäksi pitää pystyä arvioimaan tavoitteiden ja projektien riskit. Se auttaa näkemään, missä kohdin pitää onnistua ja millä keinoin onnistumiseen voi päästä. Halinen muistutti, ettei verkostojen voimaa tule aliarvioida. 

- Uusiin ihmisiin kannattaa aina tutustua ja olla mukana erilaisissa tilaisuuksissa. Kun ovi aukeaa, on tilaisuus hyödynnettävä. Yksin ei kukaan pärjää. 

Asiakas ensin - ihmiseltä ihmiselle

Vähintään yhtä tärkeässä roolissa on asiakaslupaus. On itse uskottava omaan lupaukseen ja pidettävä siitä kiinni. On oltava tietoinen siitä, miten asiakas kokee palvelun. Tällöin voi kehittää toimintaa ja tehdä asioita entistä paremmin. 

Halinen kehotti myös uskomaan sosiaalisen median voimaan ja tarinoihin. Ihmisiä kiinnostavat tavallisten ihmisen kuvat tavallisesta toiminnasta. Loppujen lopuksi myynnissä on kyse ihmisen välisestä toiminnasta. Sosiaalista mediaa voi hyödyntää pienikin toimija.

Valinnanvapaus on mahdollisuus

Hämeenlinna on mukana Sote-uudistuksen valinnanvapauskokeilussa, ja Halinen kertoi

palveluntuottajan kokemuksista siinä. Kokeilussa asiakkaat ovat tehneet aktiivisesti valinnan, ja yksityiselle palveluntarjoajalle vaihtaneita on ollut 12%. Kokeilulla haetaan muiden kokemusten lisäksi myös sitä, millä hinnalla palvelut on jatkossa järkevää toteuttaa. Halinen näkee valinnanvapauden mahdollisuutena. 

- Muutoksissa asiakas on kuningas. Ei tule aliarvioida asiakkaan valintaa ja vapautta.

Halisen mukaan muutoksessa on kyse ennen muuta organisaatioiden toimintatavoista. Asioita pitää pystyä ajattelemaan uudella tavalla ja tekemään niitä toisin. Johtamisen päämääränä on saada työntekijät onnistumaan, jolloin toiminnan laatu on kohdallaan. Kilpailu huolehtii siitä, että kustannukset pysyvät kurissa ja toimintaa on kehitettävä, jotta pärjää ja tuottaa laadukasta palvelua.

Kaikkeen toimintaan pätee toteamus: ”Ole sinnikäs, se kannattaa!”

Tiedote 15.9.2017

Hyvinvointialan menestysreseptit syntyvät osaamista kehittämällä ja verkostoitumalla

Hyvinvointialan menestysreseptit -seminaarissa 14.9. Hämeenlinnassa julkistettiin Kanta-Hämeessä toteutetun hyvinvointialan hankkeen tulokset. Seminaarissa avattiin maaseutualueilla hyvinvointiyrittäjien tueksi luotuja hyviä malleja. Projektipäällikkö Johanna Kokkomäen mukaan menestysreseptit syntyvät osaamista ja liiketoimintaa kehittämällä sekä yhteistyön ja verkostoitumisen avulla.

Seminaarissa puheenvuoron piti Linnan Klinikka Oy:n toimitusjohtaja Tiina Halinen sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapauskokeilusta Hämeenlinnassa palveluntuottajan näkökulmasta sekä yrityksen tavoitteiden suunnitelmallisesta toteuttamisesta. Lisäksi kuultiin ajankohtaisia näkemyksiä yrittäjyyden toimintaympäristöstä ja hyvinvointiyrittäjien tarinoita.

Hankkeessa oli mukana 21 yrittäjää Kanta-Hämeestä, ja sen toimenpiteiden tuloksena yrityksiin syntyi uusia liikeideoita ja toimintatapoja. Uudet avaukset liittyivät muun muassa palvelutarjonnan muokkaamiseen, toimitilamuutoksiin tai liiketoiminnan laajentamiseen. Hanke selvitti myös Iittalan ja Lammin asukkaiden näkemyksiä paikallisten hyvinvointi- ja terveyspalveluiden saatavuudesta ja käytöstä.

Menestysreseptit maaseudun hyvinvointipalvelualan ammatinharjoittajille -hanketta toteuttivat yhteistyössä Suomen Yrittäjäopisto, Koulutuskuntayhtymä Tavastia ja Linnan Kehitys Oy. Hanketta rahoitti Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, EU:n rahoitusosuus hankkeesta on 80 %. Alueen kunnista olivat mukana Hämeenlinna, Forssa, Hausjärvi ja Loppi.

---

Lisää kuulumisia seminaarista ja hankkeen tuloksista vielä luvassa lähiviikkojen aikana.