Menestysreseptit-hanke päättyy: kiitosten aika

Menestysreseptit-hanke päättyy lokakuun lopussa. Kiitos hankkeen toteutukseen osallistuneille, kaikille yhteistyötahoille ja etenkin mukana olleille yrittäjille! On ollut ilo nähdä heittäytymistä ja valmiutta muuttaa ajatusten suuntaa. Myönteinen asenne uuden oppimiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen on antanut tilaa uudenlaiselle yhteistyölle ja edesauttanut uusien ideoiden konkretisoitumista. Hankkeesta saadut opit ja ideat elävät toivottavasti yrittäjien arjessa ja kehittyvät edelleen. 

Hankkeen blogin lukijoille kiitos mielenkiinnosta!
Blogi säilyy luettavana edelleen ja hanketoimijoiden yhteystiedot löytyvät blogista.

Hanketiimi kiittää!

Kuva:Pixabay

Menestysreseptit palvelu- ja yhteistyömallina

Menestysreseptit maaseudun hyvinvointipalvelualan ammatinharjoittajille -hankkeen viimeisessä vaiheessa menestysreseptit kuvataan palvelu- ja yhteistyömallina. Menestysreseptit on kuvattu oheisessa esityksessä:

Hyvinvointialan menestysreseptit muodostetaan osaamisen ja liiketoiminnan kehittämisen sekä yhteistyön ja verkostoitumisen avulla. Mallissa on kuvattu ne toimenpiteet, joilla hankkeessa pyrittiin tuottamaan yrittäjille uutta osaamista, luomaan uusia yhteistyöverkostoja ja ideoimaan uusia palveluja.

Luodussa mallissa Menestysreseptit hyvinvointialan yrittäjälle löydetään

 uutta osaamista hankkimalla itsensä ja liiketoiminnan kehittämiseen

 verkostoitumalla ja etsimällä uusia yhteistyömahdollisuuksia

 etsimällä opintomatkoilta uusia ideoita palvelujen kehittämiseen

Uusia oppeja osaamisen ja liiketoiminnan kehittämiseen

Hankkeen keskiössä oli yrittäjille tarjottu liiketoimintavalmennus ja muu osaamisen kehittämiseen tähtäävä koulutus. Liiketoimintavalmennusta tarjottiin seuraavista teemoista: myynti, markkinointi, palvelumuotoilu, asiakaspalvelu, laatu, verkosto-osaaminen sekä kasvu. Lisäksi tarjottiin valmennusta ja ohjausta liiketoimintasuunnitelman päivittämiseen. Näitä osa-alueita kehittämällä yrittäjä säilyttää kilpailukyvyn markkinoilla ja voi myös kasvattaa liiketoimintaansa.

Palvelun laadun kehittämiseksi tuotettiin malli ja ohjeistus asiakaspalvelukyselyn toteuttamiseksi. Osaamista kehitettiin perehtymällä sosiaalisen median hyötykäyttöön ja digitaalisiin välineisiin. Hanke tarjosi koulutusta verkkosivujen päivittämiseen ja hakukoneoptimointiin. Yrittäjän jaksaminen oli yhtenä teemana osaamisen ja itsensä kehittämisessä. Valmennukset ja koulutukset toteutettiin Suomen Yrittäjäopiston ja Ammattiopisto Tavastian yhteistyönä. Palvelun laatua mittaamalla, seuraamalla ja kehittämällä yrittäjä varmistaa menestymisen liiketoiminnassaan.

Opintomatkoilta ideoita palvelujen kehittämiseen

Mallissa uusia ideoita palvelujen kehittämiseen haettiin opintomatkoilta. Hankkeen opintomatkoilla tarjottiin uusia näkökulmia ja esimerkkejä palvelujen tuottamiseen ja verkostoitumiseen. Yhdellä opintomatkalla tutustuttiin yhteispalvelupistekonseptiin ja kuultiin yrittäjien kokemuksia yhteispalvelupisteessä toimimisesta. Opintomatkan järjesti Linnan Kehitys Oy.

Kaksi muuta opintomatkaa suunnitteli ja toteutti Suomen Yrittäjäopisto. Green Care -aiheisella opintomatkalla kuultiin kokemuksia pienyrittäjien verkostoitumisesta maaseudulla ja yritysryhmän perustamisesta sekä luontoavusteisten hyvinvointipalvelujen tuottamisesta. Opintomatka Tanskaan
tarjosi kasvun ja kansainvälistymisen näkökulmaa. Matkan teemoina oli yrittäjyys Tanskassa ja hyvinvointipalvelujen tuottaminen Tanskassa. Uusien ideoiden avulla yrittäjä voi kehittää omaa palvelutarjontaansa entistä houkuttelevammaksi.

Verkostoista voimaa

Verkostoituminen oli yksi hankkeen keskeisistä teemoista. Verkostoitumista tapahtui niin yrittäjien omalla alueella kuin muiden yrittäjien kesken. Myös muiden hankkeiden kanssa tehtiin yhteistyötä. Yrittäjät pohtivat toimimista yhdessä toisten yrittäjien kanssa tai kehittivät uudenlaisia yhteistyökuvioita. Hankkeessa perehdyttiin siihen, mitä etuja yritykselle sekä yrityksen asiakkaille koituisi palvelujen tuottamisesta yhteispalvelupisteessä. Aiheesta järjestettiin opintomatkan jälkeen tiimi-istunnot ja myöhemmin toimitilatyöpajoja. Mallissa laajempi yhteistyö muiden yrittäjien
kanssa, uudet yhteistyökumppanit tai verkostot auttavat yrittäjää menestymään paremmin.

Hanke toteutti Iittalassa ja Lammilla asukaskyselyt, joiden avulla selvitettiin asukkaiden näkemyksiä paikallisten hyvinvointi- ja terveyspalveluiden saatavuudesta ja käytöstä. Tarkoitus oli saada asiakaslähtöistä palautetta yksityisten hyvinvointipalvelujen kehittämiseksi.

Hanke synnytti yrittäjille uusia liikeideoita tai toimintatapoja. Uudet liikeideat tai toimintatavat liittyivät yhteistyöhön muiden yrittäjien kanssa, palvelutarjonnan muokkaamiseen, toimitilamuutoksiin tai liiketoiminnan laajentamiseen.

Mallin mukaisesti yrittäjällä on hyvät mahdollisuudet menestyä, kun hän kehittää osaamistaan monipuolisesti, etsii uusia ideoita palveluiden tuottamiseen, ja hyödyntää yhteistyökumppaneita ja verkostoja palvelujen kehittämiseen.

Loppuseminaarin satoa - yrittäjätarinoita ajatuksista toteutukseen

Seminaarissa omaa yrittäjyystarinaansa ja -arkeaan valottivat hyvinvointialan yrittäjät Juuso Aho Boxinbox-harjoituskeskuksesta Hämeenlinnasta sekä Annikki Aro AK Luontaisterapiaopistosta Kihniöstä.

Ideasta käytäntöön

Yksinyrittäjä Juuso Aho kertoi siitä, miten yritys on saanut muotonsa ideasta käytäntöön saakka.Liikeideasta liikkeelle lähteminen ja sen konkretisoiminen on vaatinut paljon ajatustyötä sekä käytännön toimenpiteitä. Matkalla on ollut myös haasteita, joihin on pitänyt löytää ratkaisu. 

Ammattisotilaana aiemmin uraa tehnyt Aho päätti erilaisen vaiheiden kautta ryhtyä yksinyrittäjäksi. Tähän ohjasi omien arvojen tarkastelu ja niiden pohjalta tehty pohdinta siitä, millaista työtä hän jatkossa halusi tehdä.

Haasteiden voittajana maaliin

Pohjana oli liikeidea harjoituskeskuksesta, josta harjoitustiloja voi vuokrata erilaisiin tarpeisiin urheiluhallien tapaan. Oma tausta ja kokemukset maailmalta ja kotimaasta antoivat idean uudenlaisen konseptin luomiseen. Kun uutta ideaa lähtee toteuttamaan alusta saakka, tulee matkalla vastaan monia asioita ja yllätyksiäkin, joita on ollut vaikea suunnitteluvaiheessa ottaa huomioon.

Yksinyrittäjänä myös haasteiden ratkaisuista ja päätöksistä vastaa itse, vaikka toki apuna voi käyttää omia verkostoja. Tie ei ole ollut helppo, mutta matkalla on tullut monenlaista oppia, josta varmasti on tulevaisuudessakin hyötyä.

Yrittäjyyspolulle kouluttautumisen kautta

Annikki Aro kertoi, miten hänet yrittäjän polulle saivat omakohtaiset kokemukset ja lähipiirissä olleet haasteet. Aro lähti kouluttautumisen kautta hakemaan niihin ratkaisua. Matka johti lopulta siihen, että hän ryhtyi sairaanhoitajasta yrittäjäksi luontaisterapian pariin ja aihepiirin vastaavaksi kouluttajaksi.

Oma visio kirkkaana

Annikki Aro muistutti, että yrittäjänä jokaisen on pidettävä mielessä oma visio ja tie, jota kulkee. Innoton yrittäminen ei johda mihinkään – omaan asiaan on uskottava ja sitä on tehtävä täydellä sydämellä. Siitä huolimatta yrittäjä tarvitsee usein sisua, jotta jaksaa eteenpäin ja voi johtaa omaa itseään. Asiakasta on palveltava hyvin ja laadukkaasti riippumatta siitä, millainen päivä itsellä sattuu olemaan. 

Loppuseminaarin satoa - tavoitteita ja valinnanvapauden mahdollisuus

Loppuseminaarissa katsastettiin joukolla, mitä hankkeessa saatiin aikaan. Projektipäällikkö Johanna Kokkomäen esittelemien tulosten lisäksi seminaarissa pidettiin ajankohtaisia puheenvuoroja

hyvinvointialasta ja yrittäjyydestä. Tuloksista blogissa on luvassa tarkemmin tietoa viikolla 39.

Menestysreseptejä jaossa

Linnan Klinikka Oy:n toimitusjohtaja Tiina Halinen jakoi puheenvuorossaan yleisölle omia menestysreseptejään. 

- Unelmani on lapsesta saakka ollut ihmisten auttaminen ja hyvän tekeminen ja sen jakaminen tasapuolisesti kaikille. 

Lapsuuden toiveammatissaan – pankinjohtajana – hän unelmoi auttamisen onnistuvan. Vaikka

pankinjohtajaa hänestä ei tullut, ovat unelmat kantaneet. Nykyinen työhuone on vanha pankkisali, ja tehtävässään lääkärikeskuksen toimitusjohtajana hän mahdollistaa ihmisten hyvinvointia.

Ihmiset tekevät tuloksen

Johtajan tehtävässään Halinen näkee olennaisena auttaa toisia onnistumaan. Asiat eivät tapahdu ilman ihmisiä. Ihmisten johtaminen on siksi hänen näkemyksensä mukaan tärkeintä – oman itsensä johtaminen sekä muiden, joiden työllä tulos syntyy. 

- Johtajan on oltava läsnä silloin, kun häntä tarvitaan. 

Tavoitteet suunnitelmiksi ja konkretiaksi

Halinen muistuttaa suunnitelmallisuudesta unelmiin ja tavoitteisiin pyrkimisessä. Hän on vakuuttunut siitä, että usko ja tahto vievät ihmistä eteenpäin. Tavoitteiden konkretisoimisessa hän käyttää itse usein Mind Map -tekniikkaa. 

- Kun asiat saa paperille, voi paremmin hahmottaa, mitä tarvitaan ideasta käytäntöön pääsemiseksi.

Liiketoimintasuunnitelma on myös oivallinen apu. Suunnitelma toimii työvälineenä sen hahmottamiseen ja kuvaamiseen, miltä tulevaisuuden toiminta näyttää ja mistä kaikesta se koostuu. Liiketoimintasuunnitelman tekemisessä Halinen rohkaisee unohtamaan turhat kiemurat:

- Ajattele maalaisjärjellä. 

Liiketoimintasuunnitelman ei tarvitse olla mitään monimutkaista, vaan idean arvioimista ja kuvaamista.

Mahdollisuuksien lisäksi pitää pystyä arvioimaan tavoitteiden ja projektien riskit. Se auttaa näkemään, missä kohdin pitää onnistua ja millä keinoin onnistumiseen voi päästä. Halinen muistutti, ettei verkostojen voimaa tule aliarvioida. 

- Uusiin ihmisiin kannattaa aina tutustua ja olla mukana erilaisissa tilaisuuksissa. Kun ovi aukeaa, on tilaisuus hyödynnettävä. Yksin ei kukaan pärjää. 

Asiakas ensin - ihmiseltä ihmiselle

Vähintään yhtä tärkeässä roolissa on asiakaslupaus. On itse uskottava omaan lupaukseen ja pidettävä siitä kiinni. On oltava tietoinen siitä, miten asiakas kokee palvelun. Tällöin voi kehittää toimintaa ja tehdä asioita entistä paremmin. 

Halinen kehotti myös uskomaan sosiaalisen median voimaan ja tarinoihin. Ihmisiä kiinnostavat tavallisten ihmisen kuvat tavallisesta toiminnasta. Loppujen lopuksi myynnissä on kyse ihmisen välisestä toiminnasta. Sosiaalista mediaa voi hyödyntää pienikin toimija.

Valinnanvapaus on mahdollisuus

Hämeenlinna on mukana Sote-uudistuksen valinnanvapauskokeilussa, ja Halinen kertoi

palveluntuottajan kokemuksista siinä. Kokeilussa asiakkaat ovat tehneet aktiivisesti valinnan, ja yksityiselle palveluntarjoajalle vaihtaneita on ollut 12%. Kokeilulla haetaan muiden kokemusten lisäksi myös sitä, millä hinnalla palvelut on jatkossa järkevää toteuttaa. Halinen näkee valinnanvapauden mahdollisuutena. 

- Muutoksissa asiakas on kuningas. Ei tule aliarvioida asiakkaan valintaa ja vapautta.

Halisen mukaan muutoksessa on kyse ennen muuta organisaatioiden toimintatavoista. Asioita pitää pystyä ajattelemaan uudella tavalla ja tekemään niitä toisin. Johtamisen päämääränä on saada työntekijät onnistumaan, jolloin toiminnan laatu on kohdallaan. Kilpailu huolehtii siitä, että kustannukset pysyvät kurissa ja toimintaa on kehitettävä, jotta pärjää ja tuottaa laadukasta palvelua.

Kaikkeen toimintaan pätee toteamus: ”Ole sinnikäs, se kannattaa!”

Tiedote 15.9.2017

Hyvinvointialan menestysreseptit syntyvät osaamista kehittämällä ja verkostoitumalla

Hyvinvointialan menestysreseptit -seminaarissa 14.9. Hämeenlinnassa julkistettiin Kanta-Hämeessä toteutetun hyvinvointialan hankkeen tulokset. Seminaarissa avattiin maaseutualueilla hyvinvointiyrittäjien tueksi luotuja hyviä malleja. Projektipäällikkö Johanna Kokkomäen mukaan menestysreseptit syntyvät osaamista ja liiketoimintaa kehittämällä sekä yhteistyön ja verkostoitumisen avulla.

Seminaarissa puheenvuoron piti Linnan Klinikka Oy:n toimitusjohtaja Tiina Halinen sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapauskokeilusta Hämeenlinnassa palveluntuottajan näkökulmasta sekä yrityksen tavoitteiden suunnitelmallisesta toteuttamisesta. Lisäksi kuultiin ajankohtaisia näkemyksiä yrittäjyyden toimintaympäristöstä ja hyvinvointiyrittäjien tarinoita.

Hankkeessa oli mukana 21 yrittäjää Kanta-Hämeestä, ja sen toimenpiteiden tuloksena yrityksiin syntyi uusia liikeideoita ja toimintatapoja. Uudet avaukset liittyivät muun muassa palvelutarjonnan muokkaamiseen, toimitilamuutoksiin tai liiketoiminnan laajentamiseen. Hanke selvitti myös Iittalan ja Lammin asukkaiden näkemyksiä paikallisten hyvinvointi- ja terveyspalveluiden saatavuudesta ja käytöstä.

Menestysreseptit maaseudun hyvinvointipalvelualan ammatinharjoittajille -hanketta toteuttivat yhteistyössä Suomen Yrittäjäopisto, Koulutuskuntayhtymä Tavastia ja Linnan Kehitys Oy. Hanketta rahoitti Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, EU:n rahoitusosuus hankkeesta on 80 %. Alueen kunnista olivat mukana Hämeenlinna, Forssa, Hausjärvi ja Loppi.

---

Lisää kuulumisia seminaarista ja hankkeen tuloksista vielä luvassa lähiviikkojen aikana.

Menestysreseptit-hankkeen Kööpenhaminan opintomatkan videoterveisiä

Menestysreseptit-hanke teki opintomatkan Kööpenhaminaan 18.-19.5.2017. Mukana oli 16 yrittäjää ja hankehenkilöstöä Suomen Yrittäjäopistolta. Matkan teemoina olivat pienyrittäjyys, yritysten kasvu ja kansainvälistyminen sekä erilaiset näkökulmat hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Kahden päivän aikana kerättiin uusia ideoita oman yritystoiminnan kehittämiseen ja palveluiden tuottamiseen. Videolla joitakin tunnelmia matkalta ja ajatuksia käynneistä.

Menestysreseptit-hankkeen opintomatka Kööpenhaminaan 18.-19.5.2017

Kansainvälisiä ideoita palveluiden kehittämiseen

Videoterveiset opintomatkalta

Menestysreseptit-hankkeessa on tehty kaksi kotimaan opintomatkaa eri kohteisiin, mutta kevään koittaessa oli aika lähteä hakemaan uusia ideoita kansainvälisiltä areenoilta. Joukko hyvinvointialan yrittäjiä matkasi siis Kööpenhaminaan 18.-19.5. tutustumiskäynnille.

Kansainvälisiä vaikutteita yritystoiminnan kehittämiseksi 

Ideoita oman yritystoiminnan kehittämisen ja palveluiden tuottamiseen yrittäjät lähtivät hakemaan matkan teemojen mukaisesti. Keskiössä olivat pienyrittäjyys, yritysten kasvu ja kansainvälistyminen ja näkökulmat hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Mukana oli 16 hyvinvointialan yrittäjää Iittalasta, Lammilta, Lopelta ja Forssasta. 

Yrittäjyyden ja palvelujen kehittämisen teemaan liittyen vierailtiin ekokampaamo Organic Hair By Zenzissä, joka on voittanut lukuisia palkintoja liittyen ympäristöystävällisyyteen, puhtaisiin tuotteisiin ja luonnonmukaisuuteen. Yrittäjä ja kampaamon perustaja Anne-Sophie Skjødt Villumsen kertoi yritystarinansa yrittäjille. Perustamisvuoden 1999 jälkeen yritystoiminta on kasvanut seitsemän kampaamon ketjuksi. Ketjun tuotteita tuodaan myös Suomeen.

Tanskalaisten yrittäjyys ja onnellisuus

 

Finpron vieraina pohdittiin syitä tanskalaisten onnellisuuteen. Finpron Senior Advisor Pirjo Hamnström valotti laaja-alaisesti tanskalaista yritysmaailmaa sekä kulttuuria ja tanskalaista elämäntapaa. Koulutusasioita ja yhteiskunnan järjestelmien vertailusta Suomen ja Tanskan välillä syntyi runsasta keskustelua.

Kotiin viemisenä tuli tarmoa toteuttaa omaa toimintaa ja kehittää asiakaslähtöisesti palveluita. Loppilainen jalkaterapiayrittäjä Anne Pietiläinen kertoo saaneensa matkalta laaja-alaisesti tietoa ja uutta ajateltavaa.

- Työnkuvani on ollut alusta asti ihmisten liikkeellä pitäminen. On ollut hienoa nähdä ja kuulla, miten siihen Tanskassa panostetaan, kertoo Pietiläinen.

 Tanska on tunnettu pyöräilystään. Vierailukohteena oli Hämeenlinnan ystävyyskaupunkin Frederiksbergin terveyskeskus, jossa tutustuttiin pyöräilyn lisäksi eri tapoihin tanskalaisten liikuttamiseen kaiken ikää. Kaupunki haluaa olla entistä terveempi ja parantaa hyvinvointia erilaisilla ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä. Matkalaiset saivat myös kokeilla ikäihmisten kuntouttamisessa käytettäviä kuntopyöriä, joihin oli yhdistetty virtuaalilasit. Kokemukset olivat virtuaalisuudestaan huolimatta varsin todenmukaisia.

Katarina Haapanen ja Suvi Ilvesranta

Forssalaiset hoivayrittäjät Katarina Haapanen ja Suvi Ilvesranta kuuntelivat mielenkiinnolla esittelyä tanskalaisesta terveyden edistämisen mallista ja ennaltaehkäisevästä toiminnasta elämänkaaren eri vaiheissa.

- Ikäihmisten osalta ennaltaehkäisyyn pitäisi mielestäni panostaa enemmän Suomessakin. Kotikäyntien avulla saataisiin palvelujen piiriin nekin, joilla on kynnys hakea itse apua, miettii Ilvesranta. 

Matkaan mahtui myös ruokakulttuuriin tutustumista. Kuuluisassa Torvehallernen kauppahallissa saattoi smörrebrödien, vihannesten ja ekotuotteiden keskellä havainnoida samalla pienyrittämistä Tanskassa. Yhteisellä illallisella verkostoiduttiin, ideoitiin uusia kehittämiskohteita ja puitiin käynnin antia.

Menestysreseptit-hankkeen kaikkia tuloksia ja hyötyjä yrittäjille esitellään loppuseminaarissa 14.9.2017 Hämeenlinnassa. Luvassa on myös puheenvuoroja ajankohtaisesta terveydenhoidon valinnanvapaudesta, yritystarinoita ja hyvinvoinnista yrittäjän voimavarana. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita. Ohjelma julkaistaan vielä kevään aikana.

Palautetta keräämällä kohti parempaa palvelua

Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksista aineksia palveluiden parantamiseen

Menestysreseptejä hiotaan palautteiden perusteella

Hyvinvointipalveluiden tuottamisessa yrittäjän ammattitaito on varmasti keskeisin tekijä positiivisen asiakaskokemuksen ja asiakastyytyväisyyden luojana. Kun mitataan asiakastyytyväisyyttä, on otettava huomioon myös kaikki se muu, mikä palvelutilanteessa on läsnä tai mikä vaikuttaa asiakkaalle syntyvään kokemukseen palvelutilanteesta. Asiakastyytyväisyyttä voidaan lähestyä monesta näkökulmasta. Asiakas peilaa saamaansa palvelua niihin odotuksiin ja aiempiin

kokemuksiin, joita hänellä on kyseisestä palvelusta. Palvelu tuotetaan juuri tietyssä hetkessä, joten olosuhteilla ja puitteillakin on merkitystä. Se, miten palvelu asiakkaalle tuotetaan, on keskeisessä roolissa. Asiakaskokemukseen vaikuttaa myös ympäristö, jossa palvelu tuotetaan. Siten liiketilan siisteydellä ja sijainnilla, melutasolla, tuoksuilla ja valaistuksella on merkitystä.

Menestysreseptit-hankkeessa yrittäjille tarjottiin mahdollisuus selvittää asiakkaiden tyytyväisyyttä

palvelutasoon ja löytää sitä kautta kehittämiskohteita. Hankkeessa laadittiin asiakaskyselylomake yhdessä yrittäjien kanssa. Kyselyä oli mahdollista jakaa paperilomakkeena palautuskuoren kera tai sähköisenä. Yhteensä 11 yritystä hyödynsi tätä mahdollisuutta ja palautelomakkeita kertyi parisataa. Asiakastyytyväisyyden selvittäminen oli konkreettista jatkumoa syksyn valmennuksille palvelumuotoilusta, jossa todettiin, että asiakkaiden tulee olla mukana palvelujen kehittämisessä. Palvelua on mahdollista kehittää, kun on tiedossa asiakkaiden tarpeet ja toiveet.

Asiakastyytyväisyyskyselyn avulla yrittäjät saivat tietoa siitä, miten asiakkaat haluavat varata ajan palveluun, mikä on tärkein syy valita juuri kyseinen palveluntarjoaja, vastasiko palvelu odotuksia ja millaisina toimitiloja pidettiin. Avoimina vastauksina oli mahdollista esittää parannusehdotuksia tai kertoa mikä kyseisestä palvelusta tekee erityisen hyvän. Näitä tekijöitä on hyvä jatkossa vahvistaa.

Kyselytulosten pohjalta yrittäjät saivat konkreettisia kehittämisideoita. Yhä useampi asiakas haluaa jatkossa varata ajan sähköisesti, tilojen tuoksuttomuutta arvostetaan, valaistukseen kannattaa kiinnittää huomiota eri palvelutilanteissa ja myös toimitilojen ulkoalueiden siisteydestä kannattaa huolehtia. Rohkaisevat ja hyvästä palvelusta kiittelevät palautteet ovat asiakastyytyväisyyskyselyiden helmiä. Kommentti ”Kerran kun menin asiakkaaksi, en vaihda muualle” kertoo jo kanta-asiakkuudesta, johon varmasti kannattaa pyrkiä.

Pienyrittäjät verkostoituvat välimatkasta huolimatta

Verkostoista voimaa

Hyvinvointialan yrittäjien yhteinen asiakasilta Iittalassa

Aurinkoinen kevätilta Iittalan Lasimäellä ja punainen pirtti täynnä hyvinvoinnista ja kauneudenhoidosta kiinnostuneita asiakkaita. Menestysreseptit-hankkeessa mukana olevat yrittäjät Iittalasta ja Forssasta pohtivat jo vuoden 2016 lopulla valmennuspäivässä ”voitaisiinko me verkostoitua”. 

Asiakasiltaan oli Iittalaan saapunut runsaasti väkeä.

Yhteisiä kiinnostuksen kohteita ja ideoita on syntynyt hankkeen tapaamisten myötä lisää ja asiakasiltojen tärkeydestä on keskusteltu yhdessä valmennuskerroilla. Tuumailusta tekoihin: iittalalainen parturi-kampaaja Teija ja kosmetologi Eevakaisa päättivät järjestää yhteisissä tiloissaan asiakasillan ja kutsua mukaan ravintoneuvojana toimivan Tuulikin Forssasta ja Kalvolan apteekkarin Kirsin. Kuudenkymmenen kilometrin välimatka Forssan ja Iittalan välillä ei ollut este pienyrittäjien verkostoitumiselle, kun intoa ja tahtoa löytyi.

Vinkkejä sai kokonaisvaltaisesti: ulkonäköön ja terveelliseen ruokavalioon.

Hyvinvoinnin ja kauneuden illassa asiakkaat saivat vinkkejä terveelliseen ravintoon ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, kesäisen juhlameikin ja -kampauksen tekemiseen ja apteekin esittelypisteellä oli tarjolla neuvontaa ja tuotenäytteitä. Asiakkaita hemmoteltiin myös kahvitarjoilulla herkkuineen sekä hyvillä tuotetarjouksilla.

Asiakkaita oli tuvan täydeltä, ja innostuneet kommentit ja kysymykset pitivät yrittäjät kiireisinä. Kauppakin kävi, ja tunnelma oli mukavan leppoisa. Ilta oli onnistunut esimerkki siitä, miten yhdessä tehden saadaan asiakkaille uusia palveluita tarjolle ja voidaan palvella heitä vieläkin paremmin. Yrittäjällekin avautuu uusia mahdollisuuksia tuottaa palvelujaan muualla kuin omalla paikkakunnalla ja saada lisää asiakkaita verkostojen kautta. Hankkeen tavoite uusien verkostojen ja yhteistyön lisääntymisestä on alkanut toteutua.  

Uutta elinvoimaa Rengonraitille – aktiivisia yrittäjiä haussa

Hyvinvointiyrittäjien yhteispalvelupisteet pohdinnassa

Yrittäjät ja kiinteistöjen edustajat koolla

Menestysreseptit-hankkeen yhtenä tavoitteena on selvittää, saadaanko Hämeenlinnan pitäjissä syntymään hyvinvointiyrittäjien yhteispalvelupisteitä. Rengossa kokoonnuttiin 14.2.2017 työpajaan pohtimaan, olisiko Rengon hyvinvointiyrittäjillä intoa perustaa yrittäjien yhteispalvelupiste kirkonkylälle ja saataisiinko tällainen konsepti syntymään. Timo Kärkkäinen Linnan Kehitys Oy:stä kertoi, että ajatus yhteispalvelupistekonseptista syntyi jo vuosia aiemmin, kun palvelualan yritykset Lammilla ovat ottaneet käyttöön erikoisliikkeiltä vapautuneita tiloja.

Tilaisuudessa pohdittiin, soveltuisivatko Oma Säästöpankin Rengon toimipisteeltä elokuussa vapautuvat tilat tällaiseen käyttöön tai millaista muuta hyötykäyttöä kiinteistölle keksittäisiin. Oma Säästöpankin aluejohtaja Jussi Pohto kertoi, että paikallisen elinvoimaisuuden tukeminen ja Rengon keskustan palveluiden ylläpitäminen on yhtenä pankin intressinä löytää kiinteistölle jatkokäyttöä. Valmista toimintamallia tilojen hyötykäytölle ei vielä ole; sekä tilojen vuokraus, että myynti ovat vaihtoehtoja. Tilaisuudessa käytiin vilkasta keskustelua palveluista ja palvelutarpeista Rengossa. Yhteisenä näkemyksenä on, että keskusta haluttaisiin toimivammaksi ja elävöitettyä. Monipuolista erilaista palvelutarjontaa tarvittaisiin. Hyvinvointipalveluiden lisäksi muitakin palveluita voisi olla mukana yhteispalvelupisteessä, kuten kahvila. Yhteispalvelupisteessä voisi toimia myös osa-aikaisia

yrittäjiä. Kaikki Rengon elinvoimaisuutta tukevat ideat otetaan vastaan.

Uuden palvelukonseptin kehittämisessä tulee pohtia, mille palveluille olisi riittävästi kysyntää. Renko on niin lähellä Hämeenlinnaa, että palvelut ostetaan useimmiten sieltä, vaikka omalla kirkonkylällä

olisi palveluita tarjolla. Tilaisuudessa pohdittiin, mikä olisi niin erilaista, että toisi lisää asiakkaita ja saisi paikalliset asukkaat käyttämään paikallisia palveluita enemmän. Keskustelussa nousi esiin, että jos peruspalvelut saataisiin säilymään, voisi Renkoon tulla eläkeikäisiä paluumuuttajia.

Hoivayrittäjyyden näkymiä Rengossa pidetään ihan hyvinä, ja kysyntää palveluille tuntuu olevan. Kesäaikaan kesäasukkaat luovat lisää kysyntää hyvinvointipalveluille. Tilaisuudessa ideoitiin myös muita palveluja ja tuotteita Renkoon: päivittäisiä kulutustavaroita myyvä kauppa, siirtolapuutarha, leipomo, varastotilaa verkkokaupoille, ”nuokkarityyppinen” tila senioreille, nettikahvila ja lisäpalveluja kirkossa vieraileville matkailijoille.

Lopuksi Jussi Pakari Linnaseutu ry:stä kertoi Leader-rahoituksen mahdollisuuksista. Leader-ryhmä rahoittaa asukaslähtöistä maaseudun kehittämistä. Jussi Pakari kertoi kehittämis- ja investointihankkeista sekä yritystuen mahdollisista käyttökohteista. Yhteispalvelupistettä vetämään tarvittaisiin aktiivinen veturi. Työpajassa sovittiin, että huhtikuussa kokoonnutaan uudestaan saman asian äärelle ja jatketaan ideointia. Seuraava tapaaminen on 11.4. klo 18 Oma Sp:n kerhotilassa.

Hyvinvointiyrittäjät kotisivujen rakentamista oppimassa

Kotisivut kuntoon

Valmennusta verkkonäkyvyyteen 

Toimivat kotisivut ja hyvä verkkonäkyvyys ovat pienyrittäjälle ehdoton edellytys kilpailussa menestymiseksi. Maaseutualueella toimivalle hyvinvointiyrittäjälle ne ovat niin ikään kilpailuvaltti, ja niiden avulla voi erottua edukseen kilpailijoista, hankkia uusia asiakkaita ja ylläpitää jo olemassaolevia asiakassuhteita. Hyvien kotisivujen avulla yrittäjä voi markkinoida palvelujaan niin, että asiakkaat löytävät hänet, kiinnostuvat tuotteista ja palveluista riippumatta siitä, millaisella laittteella potentiaalinen asiakas tietoa verkosta etsii.

Menestysreseptit-hanke järjesti tammikuun lopulla kotisivujen rakentamiseen ja kohentamiseen keskittyvän koulutuspäivän. Koulutuksessa kouluttaja Kirsi Mikkola Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy:stä kävi käytännönläheisesti ja konkreettisesti läpi, miten hyvät verkkosivut rakennetaan. Päivän aikana opittiin, mitä yrittäjänä tulee huomioida niissä tapauksissa, jos rakentaa verkkosivut itse tai ostaa kyseisen palvelun muualta.

Ohjelmassa oli, miten erilaisilla julkaisujärjestelmillä voi saada sivujen ulkoasun ja käytettävyyden kuntoon. Heräteltiin myös ajatuksia sivuilla olevasta sisällöstä ja ennen kaikkea siitä, kenelle sivut on tähdätty - mitä sivuilla halutaan sanoa. Sisältö ja käytettävyys kulkevat käsi kädessä. Hyvistä sivuista ei kuitenkaan ole hyötyä, jos kukaan ei löydä niitä. Sen vuoksi näkyvyyteen hakukoneissa tulisi panostaa. Hakukoneoptimointi vaatii pientä opettelua, mutta kun alkuun pääsee, voi sen hyvin tehdä itse, ja sivujen näkyvyys paranee silmissä.

Päivän aikana mietittiin myös ajanvarausjärjestelmien ja verkkokaupan kytkemistä kotisivuihin. Kotisivuilta asiakas voi varata sopivan ajan palveluun milloin vain, mikä helpottaa pienyrittäjänkin toimintaa - ei tarvitse olla itse puhelimen päässä vaan voi keskittyä asiakkaan palvelemiseen. Samoin verkkokaupassa voi asiakas asioida halutessaan vaikka keskellä yötä. Asiakaspalvelun toteuttamista verkossa käytiin myös läpi, muun muassa sosiaalisen median kanavien hyödyntämistä markkinoinnissa ja kotisivujen tukena. Päivästä jäi kovasti hyödyllistä sulateltavaa ja mietittävää. Sitten vain tuumasta toimeen - kotisivut entistä ehommaksi.

Hyvinvointialan yrittäjät yhteisissä tiloissa - työpajoja yrittäjille ja kiinteistön omistajille

Hyvinvointi- ja kauneusalan yrittäjille ja kiinteistöjen omistajille järjestetään helmikuun 2017 aikana työpajoja, joissa keskustellaan toimintamallista, jossa useampi yrittäjä toimisi samoissa tiloissa. Menestysreseptit-hankkeen yhtenä tehtävänä on edistää toiminta-alueellaan keskustelua kyseisestä toimintamallista ja kutsua asiasta kiinnostuneita toimijoita saman pöydän äärelle. Toimintamalli voi olla joustava ja sisältää erilaisten yritysten palveluja, myös osa-aikaisesti tuotettuja.

Työpajoja järjestetään seuraavasti

kuva: Ulla Haukijärvi

Renko 14.2.2017 klo 18
Oma Säästöpankin kerhotila, Rengonraitti 18

Lammi 15.2.2017 klo 18
Turvantalo, Mommilantie 7

Hauho 23.2.2017 klo 18
Oma Säästöpankin kerhotila, Hauhontie 17

Kaikki aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita!

Lisätietoa tilaisuuksista voi kysellä ja ilmoittautumisia ottaa vastaan
Timo Kärkkäinen, 050 336 78 72, timo.karkkainen(at)linnan.fi

Hyvinvointipalvelut ja Green Care - tulossa opintomatka Loviisaan

Menestysreseptit-hanke järjestää keskiviikkona 15.3.2017 opintomatkan Loviisan Kuggomiin Green Care -yrittäjäryhmän luo.

Opintomatkalla vieraillaan Loviisan Kuggomissa sijaitsevalla Villitarha-alpakkatilalla, jonka yrittäjä on mukana Itä-Uudellamaalla toimivassa kuuden yrittäjän Green Care -yrittäjäryhmässä. Ryhmän yrittäjät tarjoavat sekä yhteistyössä että itsenäisesti luonto- ja eläinavusteisia hyvinvointipalveluja. Ryhmä on yhdistänyt voimansa myös kesällä 2016 alkaneessa Luo hyvää -yritysryhmähankkeessa, jonka tavoitteena on muun muassa kehittää yhdessä mukana olevien yritysten toimintatapoja ja palveluita, kartuttaa yrittäjien osaamista sekä luoda verkostoja.

Vierailun tarkoituksena on tutustua maaseudulla toimivien yritysten verkostoitumismahdollisuuksiin, Green Care -konseptiin, yhteisten asiakastilaisuuksien järjestämiseen ja siihen, miten yrittäjän osaamista laajentamalla voi tuottaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Lisäksi kuullaan kokemuksia yhden yrittäjän aloittamasta kotilääkäripalvelusta. Tavoitteena on saada ideoita omaan liiketoimintaan ja verkostoitumiseen omalla paikkakunnalla.

Matkalle ovat tervetulleita kaikki yrittäjien verkostoitumisesta sekä Green Care -teemasta kiinnostuneet sekä uusia ideoita liiketoimintaansa etsivät. Paikkoja on rajatusti, joten ilmoittaudu mukaan pian. Tervetuloa!

Matkan tarkempi ohjelma ja ilmoittautumisohjeet tämän blogin välilehdeltä Opintomatkat.

Hyvinvointiyrittäjä, mitäs jos toisit palvelusi kylälle?

Vuosi 2017 käynnistettiin hyvinvointialan yrittäjien Menestysreseptit-hankkeessa liiketoimintasuunnitelmien kehittämisellä. Vuoden ensimmäisessä kokoontumisessa pohdittiin, mitä visio, asiakassegmentointi ja elinkaaritarkastelu käytännössä tarkoittavat pienyrittäjän liiketoiminnan suunnittelussa.

Elina Leppänen Hämeen Kylät Ry:stä kyseli yrittäjien toiveita.

Toisena teemana valmennuksessa oli palveluiden tuottaminen omien toimitilojen ulkopuolella ja palveluiden tutuksi tekeminen omalla toimialueella. Hämeen Kylät ry:n kyläasiamies Elina Leppänen oli esittelemässä Omalta kylältä Hämeessä -hanketta. Hän kertoi yrittäjille mahdollisuuksista esitellä ja tuottaa hyvinvointipalveluja Hämeen kylissä esimerkiksi kylätaloilla, yhdistysten tiloissa tai vaikkapa kyläpalvelupäivissä.

Hyvinvointiyrittäjiä aktivoitiin kysymällä: "Mitäs, jos toisit palvelusi kylälle?" Yrittäjiltä toivottiin näkemyksiä siitä, mitä vaaditaan kylien tiloilta, jotta hyvinvointiyrittäjät voisivat tarjota siellä laajemmin palveluitaan. Lisäksi kyseltiin, mitä toiveita yrittäjillä olisi kylien yhteistyötahoille. Yrittäjien pohdittavaksi jäi, mitä palveluja olisi mahdollista tuottaa jossakin muualla kuin omissa tiloissa ja millä tavalla omia palveluitaan voisi tuoda tutuksi uusille mahdollisille asiakkaille kylien erilaisissa tapahtumissa.

Lopen ryhmä kokoontui Lopen Sajaniemen Taidemäellä, ja samalla päästiin tutustumaan kylätalolle kunnostettuun hoitolatilaan. Siellä vastaanottoa pitävät mm. kalevalainen jäsenkorjaaja-fysioterapeutti, hieroja ja kosmetologi.

Sajaniemen taidemäellä (Loppi) toimiva hoitotila.