Näytetään tekstit, joissa on tunniste yhteiset tilat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste yhteiset tilat. Näytä kaikki tekstit

10.1.2018

Haave yhteisistä toimitiloista toteutuu Lammilla

Menestysreseptit-hanke päättyi, mutta ajatukset yhteisistä toimitiloista saivat pontta sen aikana. Mukana olleet lammilaiset yrittäjät, parturi-kampaamo Jaden Hanna Vuorinen ja Terveysräätälin Päivi Kankaanmäki avaavat yhdessä kolmannen yrittäjän kanssa yhteiset toimitilat Lammille. Mukaan yhteisiin tiloihin mahtuu heidän mukaansa useampikin yrittäjä.

Tästä ja yrittäjien ajatuksista kerrotaan Lammille.fi-verkkojulkaisussa.
Lue lisää osoitteesta: http://lammille.fi/uutiset/yritys/hyvinvointialan-yrittajat-saman-katon-alle/

Päivi Kankaanmäki ja Hanna Vuorinen hakivat ideoita 
hankkeen opintomatkalla Tankasta keväällä 2017.

1.3.2017

Hyvinvointiyrittäjien yhteistiloja pohdittiin Hauholla

Tähtäimessä paikkakunnan elävyys


Tilatyöpajassa esillä palvelutarjonnan monipuolisuus

Hauholla tähtäimessä paikkakunnan elävyys ja monipuolinen palvelutarjonta
Hauholla tähtäimessä on paikkakunnan elävyys.

Menestysreseptit-hankkeen tilatyöpaja kokosi Hauholle torstaina 23.2. kiinnostuneita keskustelemaan hyvinvointiyrittäjien palvelutarjonnasta ja pohtimaan yhteisten toimitilojen mahdollisuuksia. Mukana asiaa miettimässä oli paikallisia yrittäjiä, yrittäjäjärjestön edustaja sekä kiinteistön omistajana Oma Säästöpankin edustaja. Menestysreseptit-hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut kutsua yhteispalvelupisteen aloittamisesta tai palvelutarjonnan kehittämisestä kiinnostuneita saman pöydän ääreen. Tilatyöpajojen myötä aiemmin Rengossa, Lammilla ja nyt Hauholla siihen tarjoutui hyvä mahdollisuus.

Sopivien tilojen löytyminen haasteena

 

Vaikka pohdinnoissa eri puolilla on lähdetty samasta perusajatuksesta, muotoutuvat mahdollisuudet kunkin paikkakunnan omista tarpeista ja tilanteesta lähtien. Hauholla ei tällä hetkellä ole vapaita, hyvinvointipalvelujen tarjoamiseen yhteispalveluperiaatteella soveltuvia toimitiloja. Oma Säästöpankin kiinteistössä toimii yrittäjiä, ja vaikka tällä hetkellä laajentamismahdollisuutta ei ole, on se kuitenkin mielellään kuulolla asiasta ja yhteistyössä omalta osaltaan paikkakunnan elävyyden säilyttämisessä.

Tällä hetkellä Hauholla tyhjät tai tyhjenemässä olevat tilat vaatisivat mittavaa saneerausta, jotta niissä voisi toimia. Osa tiloista on myös epäkäytännöllisiä tai liian isoja palvelujen tarjoamiseen. Hauholla on myös kotoa käsin toimivia yrittäjiä, mutta kaikilla ei välttämättä ole suunnitelmissa siirtää palvelua muualle. Innostusta saattaisi olla enemmänkin, mikäli olisi olemassa valmiit tilat. Muutoin jonkun pitäisi uskaltaa ottaa riski ja saneerata tiloja käyttöön sopiviksi.

Palveluita ja toimintaa yrittäjät ovat järjestäneet myös oman vakituisen palvelupisteen lisäksi muualta vuokratuissa tiloissa. Riippuen siitä, millaisesta palvelusta on kyse, voivat tilat vaikkapa viikoittain tapahtuvaa toimintaa varten löytyä läheltäkin. Esimerkiksi Fysioterapia- ja liikuntakeskus Loikan Jenni Kyyrö on pitänyt liikuntaryhmiä yhtenäiskoulun tiloissa. Tähän tarkoitukseen ne soveltuvat mainiosti. Myös toukokuisia yrittäjämessuja on yhtenäiskoululla pidetty.

Yhteistyön näkymiä ja mahdollisuuksia

 

Hyvinvointiyrittäjiä toimii Hauhon Ilonassa yhteisissä tiloissa.
Hyvinvointiyrittäjiä toimii Hauhon Ilonassa yhteisissä tiloissa.
Kirkonkylällä Hauhon Ilonassa Oma Säästöpankin tiloissa toimii yhdessä kolme yrittäjää: Fysioterapia- ja liikuntakeskus Loikka ja Via Relaxa, ja kolmanneksi on tulossa jalkahoitoyrittäjä. Lisäksi hoitoja antamassa käy muualta kosmetologi ja satunnaisesti muita erikoispalveluita. Tilojen puolesta ei nykyisellään laajentamismahdollisuutta ole, mutta erikoisemmasta satunnaisesta palvelutarjonnasta ollaan kyllä kiinnostuneita.

Siwan kiinteistössä toimiva Parturi-Kampaamo Minni toivottaisi tervetulleeksi yhteistyön tilojen osalta ja olisi valmis toimimaan yhteisissä sopivissa tiloissa. Kaikki vaihtoehdot ovat kuitenkin harkinnassa, jos sopiva konsepti löytyy. Kuulolla ollut hämeenlinnalainen kiertävä jalkahoitaja kertoi puolestaan olevansa kiinnostunut tarjoamaan liikkuvia palveluita eri puolilla. Yhdessä toimiminen voisi vähentää tilakustannuksia, laajentaa verkostoja ja asiakaskuntaa, mikä hyödyttää kaikkia osapuolia.

Hyvinvointipalveluille on Hauholla kysyntää

 

Hyvinvointipalveluja Hauholla kuitenkin käytetään ahkerasti. Asiakaskunta painottuu iäkkäämpään väestöön, mutta myös nuoret käyttävät palveluita. Kesäaikana paikkakunnan väkimäärä kolminkertaistuu, mikä näkyy myös palvelujen käytön vilkastumisena entisestään, vaikka asiakkaita riittää ympäri vuodenkin.

Hauholla lähtökohtaisesti paikalliset asiakkaat käyttävät oman kylän palveluita, koska niitä on hyvin saatavilla. Autotta asiakkaan on myös hankala lähteä muualle palveltavaksi. Tarjonnan kehittäminen on kaikkien toimijoiden etu, sillä mitä enemmän kirkolle on asiaa, sitä enemmän ihmiset siellä käyvät ja käyttävät erilaisia palveluita.

Mahdollisuuksia panostaa palvelutarjonnan lisäämiseen voisi olla Hauhon Eteläisissä. Sinne muuttaa Hauhon kirkonkylää enemmän uusia asukkaita – pääasiassa työikäisiä ja nuorempaa väestöä. Haasteena tosin on se, että työikäinen väestö usein käyttää työpaikan lähellä olevia palveluita. Tämän vuoksi paikkakunnan palveluissa pitäisi olla ilta-aikoja, ja alussa olisi tehtävä kovasti töitä asiakkaiden houkuttelemiseksi niitä käyttämään.

Miten hyvinvointiyrittäjyyden edistäminen jatkuu Hauholla?

 

Hauhon tilatyöpajassa hyvinvointiyrittäjien tila-asiat olivat esillä
Hauhon tilatyöpajassa hyvinvointiyrittäjien tila-asiat puhuttivat.
Tilatyöpajassa mietittiin, voisiko ajatusta yhteisistä tiloista laajentaa myös muille kuin hyvinvointipalveluihin. Yhteisissä tiloissa voi soveltuvin osin toimia toisiaan tukevia palveluntarjoajia. Joka tapauksessa huomioon on otettava tarjottavien palvelujen luonne ja niiden tiloille asettamat vaatimukset, esimerkiksi vesipisteet ja äänimaailma.

Todettiin, että Hauhon yrittäjät ottavat asian esille hallituksen kokouksessa. Joka tapauksessa katsotaan, mitä asialle voidaan tehdä ja millä sitä voitaisiin käytännössä edistää. Tilakysymys on suurin haaste, johon kaikilla on tahto tarttua. Paikkakunnan elävyys, tarjonnan kehittäminen ja säilyttäminen monipuolisena on kaikkien tähtäimessä.

Lisätietoja: Timo Kärkkäinen, 050 336 7872, timo.karkkainen(at)linnan.fi, Ulla Haukijärvi, 050 342 9295, ulla.haukijarvi(at)syo.fi

20.2.2017

Hyvinvointialan yrittäjät koolla Lammilla: nyt on hyvä paikka kehittää ja tehdä!

Yhteisiä tiloja ideoimassa

Yrittäjät yhdessä palvelutarjontaa kehittämään


Menestysreseptit-hankkeen-tilatyöpajassa-Lammilla-helmikuussa-2017-pohdittiin-yrittäjien-yhteisiä-tilojaLammilla kokoonnuttiin 15.2. myös työpajaan pohtimaan, löytyisikö hyvinvointiyrittäjille yhteisiä tiloja ja miten asiaa alettaisiin konkreettisesti edistää. Työpajan aluksi katsottiin videot hankkeen toteuttamasta opintomatkasta Figura Wellnessiin Hyvinkäälle. Opintomatkalla tutustuttiin yhteispalvelupisteeseen, jossa toimii yhteensä 18 hyvinvointialan yrittäjää yhteisissä tiloissa.

Palvelutarjonta Lammilla on vähentynyt, ja nyt tarvittaisiin mahdollisimman monen ikäisille suunnattuja palveluja turvaamaan maaseudun palvelutarjontaa. Lammille on tulossa jossain vaiheessa kaupungin palvelukeskus, mutta nyt olisi hyvä paikka kehittää palvelutarjontaa yrittäjien voimin.

Keskusteluun lähdettiin tilakysymys edellä: konsepti kiinnostaa, mutta löydetäänkö käyttötarkoitukseen sopivia tiloja? Hyvinvointipalvelut ovat ajanvarauksella tuotettavia palveluja, ja harvoin palvelun pariin mennään kävellen, joten yhteistilojen sijainti etäämmällä ei välttämättä olisi este. Eero Lehtinen kertoi Mainiemessä vapaana olevista tiloista, joita olisi mahdollista vuokrata myös osa-aikaisesti tai huonekohtaisesti. Myös Lammin keskustasta voisi löytyä nopeallakin aikataululla tiloja yrittäjien yhteiskäyttöön. Lammin Yrittäjien puheenjohtaja Päivi Kankaanmäki totesi, että Lammilla on ollut hiljaiseloa jo pitkään, ja nyt on hyvä paikka kehittää ja tehdä. Innostusta yrittäjien keskuudessa tuntuu olevan, mutta vetäjä keskittymälle tarvittaisiin.

Työpajassa pohdittiin reunaehtoja hyvinvointikeskuksen perustamiselle. Asiakasvirran on oltava riittävä uudentyyppiselle palvelulle, ja lisää yrittäjiä kaivattaisiin ideaa jalostamaan. Potentiaalisia mukaan tulijoita voisivat olla ne yrittäjät, jotka toimivat tällä hetkellä kotona. Keskittymä säästäisi yrittäjien kuluja, tiloista ja markkinoinnista lähtien. Keskittymässä voisi olla mukana myös toisiinsa liittymättömiä palveluja. Kahvila voisi tuoda lisäarvoa yhteispalvelupisteelle. Aluekehityksen näkökulma oli myös esillä: miten seutukunta, Tuulos-Lammi, kehittyy jatkossa ja mitä palveluja voitaisiin tulla hankkimaan myös pidemmältä. Keskustelussa nostettiin esiin, että mökkiläiset tuovat kesäisin lisää asiakasvirtaa Lammin yrityksiin.

 Menestysreseptit-hankkeen-tilatyöpajassa-Lammilla-helmikuussa-2017-pohdittiin-yrittäjien-yhteisiä-tilojaTyöpajassa tehtiin konkreettinen ehdotus, että Mainiemi tuotteistaisi tilojaan, mainostaisi niitä ja tarjoaisi tiloja kauneus- ja hyvinvointialan yrittäjien vuokrattavaksi. Työpajan päätteeksi sovittiinkin, että yrittäjät kutsutaan tutustumiskäynnille Mainiemeen. Tutustumiskäynti järjestetään tiistaina 7.3. klo 17. Mukaan ovat tervetulleita kaikki yrittäjät, joita kiinnostaisi yhteispalvelupistekonsepti ja Mainiemessä toimiminen.



Mainiemeen tutustuminen yrittäjille tiistaina 7.3.2017 klo 17.00. Kahvitarjoilun vuoksi ilmoittautumiset osoitteeseen juho.nummenmaa[at]mainiemi.net.


17.2.2017

Uutta elinvoimaa Rengonraitille – aktiivisia yrittäjiä haussa

Hyvinvointiyrittäjien yhteispalvelupisteet pohdinnassa

Yrittäjät ja kiinteistöjen edustajat koolla



Menestysreseptit-hankkeen-tilatyöpaja-RengossaMenestysreseptit-hankkeen yhtenä tavoitteena on selvittää, saadaanko Hämeenlinnan pitäjissä syntymään hyvinvointiyrittäjien yhteispalvelupisteitä. Rengossa kokoonnuttiin 14.2.2017 työpajaan pohtimaan, olisiko Rengon hyvinvointiyrittäjillä intoa perustaa yrittäjien yhteispalvelupiste kirkonkylälle ja saataisiinko tällainen konsepti syntymään. Timo Kärkkäinen Linnan Kehitys Oy:stä kertoi, että ajatus yhteispalvelupistekonseptista syntyi jo vuosia aiemmin, kun palvelualan yritykset Lammilla ovat ottaneet käyttöön erikoisliikkeiltä vapautuneita tiloja.

Tilaisuudessa pohdittiin, soveltuisivatko Oma Säästöpankin Rengon toimipisteeltä elokuussa vapautuvat tilat tällaiseen käyttöön tai millaista muuta hyötykäyttöä kiinteistölle keksittäisiin. Oma Säästöpankin aluejohtaja Jussi Pohto kertoi, että paikallisen elinvoimaisuuden tukeminen ja Rengon keskustan palveluiden ylläpitäminen on yhtenä pankin intressinä löytää kiinteistölle jatkokäyttöä. Valmista toimintamallia tilojen hyötykäytölle ei vielä ole; sekä tilojen vuokraus, että myynti ovat vaihtoehtoja. Tilaisuudessa käytiin vilkasta keskustelua palveluista ja palvelutarpeista Rengossa. Yhteisenä näkemyksenä on, että keskusta haluttaisiin toimivammaksi ja elävöitettyä. Monipuolista erilaista palvelutarjontaa tarvittaisiin. Hyvinvointipalveluiden lisäksi muitakin palveluita voisi olla mukana yhteispalvelupisteessä, kuten kahvila. Yhteispalvelupisteessä voisi toimia myös osa-aikaisia
yrittäjiä. Kaikki Rengon elinvoimaisuutta tukevat ideat otetaan vastaan.


Uuden palvelukonseptin kehittämisessä tulee pohtia, mille palveluille olisi riittävästi kysyntää. Renko on niin lähellä Hämeenlinnaa, että palvelut ostetaan useimmiten sieltä, vaikka omalla kirkonkylällä
Rengossa-mietittiin-työpajassa-hyvinvointipalveluiden-kehittämistäolisi palveluita tarjolla. Tilaisuudessa pohdittiin, mikä olisi niin erilaista, että toisi lisää asiakkaita ja saisi paikalliset asukkaat käyttämään paikallisia palveluita enemmän. Keskustelussa nousi esiin, että jos peruspalvelut saataisiin säilymään, voisi Renkoon tulla eläkeikäisiä paluumuuttajia.

Hoivayrittäjyyden näkymiä Rengossa pidetään ihan hyvinä, ja kysyntää palveluille tuntuu olevan. Kesäaikaan kesäasukkaat luovat lisää kysyntää hyvinvointipalveluille. Tilaisuudessa ideoitiin myös muita palveluja ja tuotteita Renkoon: päivittäisiä kulutustavaroita myyvä kauppa, siirtolapuutarha, leipomo, varastotilaa verkkokaupoille, ”nuokkarityyppinen” tila senioreille, nettikahvila ja lisäpalveluja kirkossa vieraileville matkailijoille.


Lopuksi Jussi Pakari Linnaseutu ry:stä kertoi Leader-rahoituksen mahdollisuuksista. Leader-ryhmä rahoittaa asukaslähtöistä maaseudun kehittämistä. Jussi Pakari kertoi kehittämis- ja investointihankkeista sekä yritystuen mahdollisista käyttökohteista. Yhteispalvelupistettä vetämään tarvittaisiin aktiivinen veturi. Työpajassa sovittiin, että huhtikuussa kokoonnutaan uudestaan saman asian äärelle ja jatketaan ideointia. Seuraava tapaaminen on 11.4. klo 18 Oma Sp:n kerhotilassa.