Onko pitäjissä kasvun mahdollisuuksia hyvinvointi- ja terveyspalveluyrityksille?

Voimavaroja yhdistämällä parempiin tuloksiin

Asukaskysely hyvinvoinnin ja terveyspalvelujen kehittämistarpeista pitäjissä ja kylillä

 

Kalvolan asukkailta kysyttiin paikallisten terveys- ja hyvinvointipalvelujen käytöstä ja saatavuudesta. Kyselyllä haettiin eväitä paikallisten terveys- ja hyvinvointiyritysten toiminnan vahvistamiseen.  Kalvolan vastaukset edustivat kotitalouksiensa kautta 10% Kalvolan asukkaista (3500) ja vastaukset tukevat myös muualta maakunnasta saatua viestiä. Millaisia kasvun mahdollisuuksia asukaskysely viestii nykyisille ja tuleville terveys- ja hyvinvointiyrityksille pitäjissä?

Käytetyin yksityisistä terveyspalveluista on apteekki (90% käyttää). Apteekissa asioidaan myös muita terveyspalveluja useammin (61% kuukausittain tai viikoittain). Apteekit ovat ikään kuin terveyspalvelujen alkoja, joiden tuntumaan ja kumppaniksi kannattaa hakeutua ja apteekit voisivat ehkä myös toimia viestinviejänä muistakin paikallisista terveydenedistämisen palveluista?

Kalvolan asukkaiden kuukausittain käyttämiä palveluita.
(Kuvasta linkki kyselyn yhteenvetoon.)

Kunnallisia terveyspalveluja käytetään tietysti myös kattavasti (80% vastaajista), mutta asukkaat toivoisivat peruspalveluiden – ja aikojen lisäksi myös iltavastaanottoja ja erikoislääkärien vastaanottoja sekä lisää aikoja hammashoitoon. Kolmannes vastaajista käyttäisi silmälääkäriä/optikkoa ja lisäksi 20% muita erikoislääkäreitä, jos niitä olisi paikallisesti saatavissa.

Lammilla ja Tuuloksessa on käynnistymässä Hämeenlinnan kaupungin valinnanvapauskokeilu, jossa asukkaat voivat valita yleislääkäri- ja hoitajapalvelunsa kunnalliselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta. Mukaan voi ilmoittautua koko kaksivuotisen kokeilun ajan.

Erikoispalvelujen kannattavuuden kannalta yhtälö on haastava asukaspohjan pienuudesta johtuen. Uusia kustannustehokkaita toimintamalleja tarvitaan maaseutualueilla; voisiko yksi ratkaisu löytyä pyörillä liikkuvista palveluista?

Paikallisia hyvinvointipalveluja käytetään yleisesti ottaen terveyspalveluja vähemmän. Yleisimmin käytetään parturi-kampaajaa (75%) ja toiseksi eniten kosmetologia (33 %). Vähiten (20%) käytetään kodin avustavia palveluja, joita käyttävät iäkkäimmät asukkaat 81+. Kohtuuhintaiset siivouspalvelut myös kiinnostavat lapsiperheitä. Kampaamoiden ollessa paikallisista hyvinvointipalveluista käytetyimpiä, kannattaisi heille viedä tietoa myös muista paikallisista hyvinvointipalveluista.

Kyselyllä haettiin
eväitä paikallisten
terveys- ja hyvinvointiyritysten
toiminnan vahvistamiseen

Orastavaa potentiaalia on kyselyn mukaan ennaltaehkäisevissä ravinto-ja liikuntapalveluissa, kunhan sopivat keinot asukkaiden kiinnostuksen herättämiseksi ja palveluiden piiriin ohjaamiseksi löydetään. Iittalassa hyvinvointikeskus tarjoaa myös hyvän alustan tähän.

Mieluisin asiointiaika paikallisissa hyvinvointi- ja terveyspalveluissa on kyselyn mukaan arkisin klo 9-17, mutta kolmannes toivoo myös ilta-aikoja. Lisäksi 40% asioisi mielellään lauantaisin ja kolmannes sunnuntaisin. Yrittäjän perhe- ja elämäntilanteen salliessa ilta-aukioloajat voisivat olla kannattava valinta. Rengossa, Lammilla ja Hauholla on myös haettu kiinnostuneita yrittäjiä sijoittumaan saman katon alle markkinoinnin edistämiseksi, palveluvalikoiman laajentamiseksi ja mm. osa-aikaisten palvelujen mahdollistamiseksi. Yhteistyötä ja yhteismarkkinointia paikallisten erikoistuneiden ammattilaisten kannattaa lisätä.

Tarkemmat yhteenvedot kyselystä löytyvät osoitteesta www.linnan.fi/hyvinvointi. Kysely toteutettiin osana Menestysreseptit maaseudun hyvinvointipalvelualan ammatinharjoittajille –hanketta.


Suorat linkit edellä mainitun sivun asukaskyselyn materiaaleihin:

• Yhteenveto Kalvola 
• Yhteenveto Lammi
• Yhteenveto asukaskyselystä, Menestysreseptit-hanke

 Kirjoittaja: Linnan Kehitys 16 02 2017, Pia Niemikotka

Hyvinvointialan yrittäjät koolla Lammilla: nyt on hyvä paikka kehittää ja tehdä!

Yhteisiä tiloja ideoimassa

Yrittäjät yhdessä palvelutarjontaa kehittämään

Lammilla kokoonnuttiin 15.2. myös työpajaan pohtimaan, löytyisikö hyvinvointiyrittäjille yhteisiä tiloja ja miten asiaa alettaisiin konkreettisesti edistää. Työpajan aluksi katsottiin videot hankkeen toteuttamasta opintomatkasta Figura Wellnessiin Hyvinkäälle. Opintomatkalla tutustuttiin yhteispalvelupisteeseen, jossa toimii yhteensä 18 hyvinvointialan yrittäjää yhteisissä tiloissa.

Palvelutarjonta Lammilla on vähentynyt, ja nyt tarvittaisiin mahdollisimman monen ikäisille suunnattuja palveluja turvaamaan maaseudun palvelutarjontaa. Lammille on tulossa jossain vaiheessa kaupungin palvelukeskus, mutta nyt olisi hyvä paikka kehittää palvelutarjontaa yrittäjien voimin.

Keskusteluun lähdettiin tilakysymys edellä: konsepti kiinnostaa, mutta löydetäänkö käyttötarkoitukseen sopivia tiloja? Hyvinvointipalvelut ovat ajanvarauksella tuotettavia palveluja, ja harvoin palvelun pariin mennään kävellen, joten yhteistilojen sijainti etäämmällä ei välttämättä olisi este. Eero Lehtinen kertoi Mainiemessä vapaana olevista tiloista, joita olisi mahdollista vuokrata myös osa-aikaisesti tai huonekohtaisesti. Myös Lammin keskustasta voisi löytyä nopeallakin aikataululla tiloja yrittäjien yhteiskäyttöön. Lammin Yrittäjien puheenjohtaja Päivi Kankaanmäki totesi, että Lammilla on ollut hiljaiseloa jo pitkään, ja nyt on hyvä paikka kehittää ja tehdä. Innostusta yrittäjien keskuudessa tuntuu olevan, mutta vetäjä keskittymälle tarvittaisiin.

Työpajassa pohdittiin reunaehtoja hyvinvointikeskuksen perustamiselle. Asiakasvirran on oltava riittävä uudentyyppiselle palvelulle, ja lisää yrittäjiä kaivattaisiin ideaa jalostamaan. Potentiaalisia mukaan tulijoita voisivat olla ne yrittäjät, jotka toimivat tällä hetkellä kotona. Keskittymä säästäisi yrittäjien kuluja, tiloista ja markkinoinnista lähtien. Keskittymässä voisi olla mukana myös toisiinsa liittymättömiä palveluja. Kahvila voisi tuoda lisäarvoa yhteispalvelupisteelle. Aluekehityksen näkökulma oli myös esillä: miten seutukunta, Tuulos-Lammi, kehittyy jatkossa ja mitä palveluja voitaisiin tulla hankkimaan myös pidemmältä. Keskustelussa nostettiin esiin, että mökkiläiset tuovat kesäisin lisää asiakasvirtaa Lammin yrityksiin.

 Työpajassa tehtiin konkreettinen ehdotus, että Mainiemi tuotteistaisi tilojaan, mainostaisi niitä ja tarjoaisi tiloja kauneus- ja hyvinvointialan yrittäjien vuokrattavaksi. Työpajan päätteeksi sovittiinkin, että yrittäjät kutsutaan tutustumiskäynnille Mainiemeen. Tutustumiskäynti järjestetään tiistaina 7.3. klo 17. Mukaan ovat tervetulleita kaikki yrittäjät, joita kiinnostaisi yhteispalvelupistekonsepti ja Mainiemessä toimiminen.

Mainiemeen tutustuminen yrittäjille tiistaina 7.3.2017 klo 17.00. Kahvitarjoilun vuoksi ilmoittautumiset osoitteeseen juho.nummenmaa[at]mainiemi.net.

Uutta elinvoimaa Rengonraitille – aktiivisia yrittäjiä haussa

Hyvinvointiyrittäjien yhteispalvelupisteet pohdinnassa

Yrittäjät ja kiinteistöjen edustajat koolla

Menestysreseptit-hankkeen yhtenä tavoitteena on selvittää, saadaanko Hämeenlinnan pitäjissä syntymään hyvinvointiyrittäjien yhteispalvelupisteitä. Rengossa kokoonnuttiin 14.2.2017 työpajaan pohtimaan, olisiko Rengon hyvinvointiyrittäjillä intoa perustaa yrittäjien yhteispalvelupiste kirkonkylälle ja saataisiinko tällainen konsepti syntymään. Timo Kärkkäinen Linnan Kehitys Oy:stä kertoi, että ajatus yhteispalvelupistekonseptista syntyi jo vuosia aiemmin, kun palvelualan yritykset Lammilla ovat ottaneet käyttöön erikoisliikkeiltä vapautuneita tiloja.

Tilaisuudessa pohdittiin, soveltuisivatko Oma Säästöpankin Rengon toimipisteeltä elokuussa vapautuvat tilat tällaiseen käyttöön tai millaista muuta hyötykäyttöä kiinteistölle keksittäisiin. Oma Säästöpankin aluejohtaja Jussi Pohto kertoi, että paikallisen elinvoimaisuuden tukeminen ja Rengon keskustan palveluiden ylläpitäminen on yhtenä pankin intressinä löytää kiinteistölle jatkokäyttöä. Valmista toimintamallia tilojen hyötykäytölle ei vielä ole; sekä tilojen vuokraus, että myynti ovat vaihtoehtoja. Tilaisuudessa käytiin vilkasta keskustelua palveluista ja palvelutarpeista Rengossa. Yhteisenä näkemyksenä on, että keskusta haluttaisiin toimivammaksi ja elävöitettyä. Monipuolista erilaista palvelutarjontaa tarvittaisiin. Hyvinvointipalveluiden lisäksi muitakin palveluita voisi olla mukana yhteispalvelupisteessä, kuten kahvila. Yhteispalvelupisteessä voisi toimia myös osa-aikaisia

yrittäjiä. Kaikki Rengon elinvoimaisuutta tukevat ideat otetaan vastaan.

Uuden palvelukonseptin kehittämisessä tulee pohtia, mille palveluille olisi riittävästi kysyntää. Renko on niin lähellä Hämeenlinnaa, että palvelut ostetaan useimmiten sieltä, vaikka omalla kirkonkylällä

olisi palveluita tarjolla. Tilaisuudessa pohdittiin, mikä olisi niin erilaista, että toisi lisää asiakkaita ja saisi paikalliset asukkaat käyttämään paikallisia palveluita enemmän. Keskustelussa nousi esiin, että jos peruspalvelut saataisiin säilymään, voisi Renkoon tulla eläkeikäisiä paluumuuttajia.

Hoivayrittäjyyden näkymiä Rengossa pidetään ihan hyvinä, ja kysyntää palveluille tuntuu olevan. Kesäaikaan kesäasukkaat luovat lisää kysyntää hyvinvointipalveluille. Tilaisuudessa ideoitiin myös muita palveluja ja tuotteita Renkoon: päivittäisiä kulutustavaroita myyvä kauppa, siirtolapuutarha, leipomo, varastotilaa verkkokaupoille, ”nuokkarityyppinen” tila senioreille, nettikahvila ja lisäpalveluja kirkossa vieraileville matkailijoille.

Lopuksi Jussi Pakari Linnaseutu ry:stä kertoi Leader-rahoituksen mahdollisuuksista. Leader-ryhmä rahoittaa asukaslähtöistä maaseudun kehittämistä. Jussi Pakari kertoi kehittämis- ja investointihankkeista sekä yritystuen mahdollisista käyttökohteista. Yhteispalvelupistettä vetämään tarvittaisiin aktiivinen veturi. Työpajassa sovittiin, että huhtikuussa kokoonnutaan uudestaan saman asian äärelle ja jatketaan ideointia. Seuraava tapaaminen on 11.4. klo 18 Oma Sp:n kerhotilassa.

Hyvinvointiyrittäjät kotisivujen rakentamista oppimassa

Kotisivut kuntoon

Valmennusta verkkonäkyvyyteen 

Toimivat kotisivut ja hyvä verkkonäkyvyys ovat pienyrittäjälle ehdoton edellytys kilpailussa menestymiseksi. Maaseutualueella toimivalle hyvinvointiyrittäjälle ne ovat niin ikään kilpailuvaltti, ja niiden avulla voi erottua edukseen kilpailijoista, hankkia uusia asiakkaita ja ylläpitää jo olemassaolevia asiakassuhteita. Hyvien kotisivujen avulla yrittäjä voi markkinoida palvelujaan niin, että asiakkaat löytävät hänet, kiinnostuvat tuotteista ja palveluista riippumatta siitä, millaisella laittteella potentiaalinen asiakas tietoa verkosta etsii.

Menestysreseptit-hanke järjesti tammikuun lopulla kotisivujen rakentamiseen ja kohentamiseen keskittyvän koulutuspäivän. Koulutuksessa kouluttaja Kirsi Mikkola Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy:stä kävi käytännönläheisesti ja konkreettisesti läpi, miten hyvät verkkosivut rakennetaan. Päivän aikana opittiin, mitä yrittäjänä tulee huomioida niissä tapauksissa, jos rakentaa verkkosivut itse tai ostaa kyseisen palvelun muualta.

Ohjelmassa oli, miten erilaisilla julkaisujärjestelmillä voi saada sivujen ulkoasun ja käytettävyyden kuntoon. Heräteltiin myös ajatuksia sivuilla olevasta sisällöstä ja ennen kaikkea siitä, kenelle sivut on tähdätty - mitä sivuilla halutaan sanoa. Sisältö ja käytettävyys kulkevat käsi kädessä. Hyvistä sivuista ei kuitenkaan ole hyötyä, jos kukaan ei löydä niitä. Sen vuoksi näkyvyyteen hakukoneissa tulisi panostaa. Hakukoneoptimointi vaatii pientä opettelua, mutta kun alkuun pääsee, voi sen hyvin tehdä itse, ja sivujen näkyvyys paranee silmissä.

Päivän aikana mietittiin myös ajanvarausjärjestelmien ja verkkokaupan kytkemistä kotisivuihin. Kotisivuilta asiakas voi varata sopivan ajan palveluun milloin vain, mikä helpottaa pienyrittäjänkin toimintaa - ei tarvitse olla itse puhelimen päässä vaan voi keskittyä asiakkaan palvelemiseen. Samoin verkkokaupassa voi asiakas asioida halutessaan vaikka keskellä yötä. Asiakaspalvelun toteuttamista verkossa käytiin myös läpi, muun muassa sosiaalisen median kanavien hyödyntämistä markkinoinnissa ja kotisivujen tukena. Päivästä jäi kovasti hyödyllistä sulateltavaa ja mietittävää. Sitten vain tuumasta toimeen - kotisivut entistä ehommaksi.